System message
Content

(Kysyntä)Joustoa jouluksi?

kysynta-joustoa-jouksi

Joulun alla on monenlaista sähinää. Eräs merkittävimmistä ja perinteisimmistä asioista lienee kinkun paistaminen. Suomessa joulun aikaan syödään 7,2 miljoonaa kiloa kinkkua. Joissakin perheissä on siirrytty joulukalkkunaan, jonka osuus on tosin vasta 6 % koko paistettavan lihan osuudesta, kuitenkin 0,4 miljoonaa kiloa.

Joulukinkun koko on vuosien saatossa pienentynyt. Ostettava kinkku on noin 6,5 kg, lähes saman kokoinen kuin kalkkunakin. Suomalaiset ostavat joulupöytäänsä 1,1 miljoonaa kinkkua ja 66 000 kalkkunaa.

Aloin pohdiskella, mitä tapahtuisi jos suomalaiset laittaisivat ostamansa kinkut uuniin samalla hetkellä ja paistaisivat niitä yhtä kauan.

Ohjeessa todetaan että paistoaika on vähintään tunti per kilo. Paistoajat kinkulla ja kalkkunalla ovat myös miltei samat, esimerkkitapauksessamme noin seitsemän tuntia. Paistoa on tutkittu myös tieteellisesti. Kinkusta irtoaa 10 – 15 % nestettä ja rasvaa ja uunissa paistamiseen kuluu energiaa 0,57 kWh/ kg, paistettua kiloa kohden.

Nopeasti laskettuna kuuden ja puolen kilon kinkku painaa paistettuna 5,7 kg ja on kuluttanut sähköä 3,2 kWh. Yhteensä tämä tekee 1,1 miljoonalle kinkulle sähkön kulutukseksi 3570 MWh. Vastaavasti kalkkunat ovat kuluttaneet sähköä 230 MWh. Yhteensä peräti 3800 MWh sähköä seitsemän tunnin aikana. Seitsemän tunnin paistoajan mukaan tunnissa kulutus on ollut 540 MWh. Tämä olisi sähkön lisäkulutus, joka yhtä-äkkiä ilmaantuisi verkkoon seitsemäksi tunniksi häviten yhtä nopeasti kuin oli tullutkin.

Verkkoyhtiöllämme on vaatimus 140MW taajuusohjatuista käyttöreserveistä. Reserviä lienee enemmänkin, mutta oletus olisi, että nämä reservit eivät riittäisi. Kinkkujen kypsennys näkyisi seuraavaksi säätösähkömarkkinoilla. Nämä markkinat pystyisivät todennäköisesti ottamaan vastaan lisääntyneen kulutuksen ja joku voisi tuossa hieman tienatakin riippuen jätetyistä tarjouksista. Häiriöreservitasolle menosta ei ymmärtääkseni olisi pelkoa. Toki asiaan vaikuttavat myös monet muut ulkoiset tekijät, kuten ulkolämpötila.

Pohdiskelun lopputulos on, että vaikka yhtäaikainen kinkun paistaminen jonkin asteista turbulenssia sähkömarkkinoilla aiheuttaisikin, olisi joulumme kuitenkin turvattu. Lisäksi meistä suomalaisista löytyy tarkan perinteen vaalimisen lisäksi niitä jotka;

  • Eivät malta odottaa vaan paistavat kinkun hyvissä ajoin ennen joulua
  • Kiireessä myöhästyvät ja paistavat viimehetkellä
  • Pitävät leivinuunia ainoana oikeana paistopaikkana
  • Ostavat kinkun jo valmiiksi kypsennettynä
  • Unohtavat kokonaan paistaa ostamansa kinkun

Luin myös netistä seuraavan ohjeen.

"Jos haluaa olla varma siitä, että joulukinkusta tulee juuri sopivan murea, eikä liian ylikypsä, kannattaa se paistaa päiväsaikaan".

Nyt ymmärrän, mitä eroa on yö- ja päiväsähköllä.

Seppo Vihinen

 

 

Blogin kirjoittaja Seppo Vihinen on Syncron Techin voimalaitosasiantuntija ja hänellä on vankka voimalaitoskokemus ja asiantuntemus. Sepolla on pitkä kokemus ja hyvä näkemys energian tuotannon haasteista. Sepon tavoittaa parhaiten sähköpostitse osoitteesta: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..