|
Jussi Kontola
|
Ylläpitopalvelu on parhaimmillaan tietojärjestelmän (ja investoinnin takaisinmaksun) hyötyjä varmistava ja lisäävä kustannustehokas palvelu. Toisessa ääripäässä valitettavasti se voi olla asiakkaalle pelkästään kustannus – mafiamaksu, jota ilman pärjäisi yhtä hyvin.
|
Hyvää ylläpitopalvelua voi verrata kustannustehokkaaseen ennakoivaan kunnossapitoon. Lyhyellä aikavälillä se varmistaa, että tietojärjestelmä palvelee käyttäjiä ja liiketoimintaa aina kun sen pitää: varoittaa ajoissa mahdollisista tulevista kapasiteettiongelmista, laiterikoista ja riskeistä resurssien riittävyydessä. Eli pitää järjestelmän kunnossa. Pitkällä aikavälillä se varmistaa, että järjestelmän elinkaari on suunnitellun pituinen – jopa jatkuu toistaiseksi. Toimiva ylläpitopalvelu on kullan arvoinen myös varmistaessaan, että järjestelmä täyttää liiketoiminnan vaatimukset liiketoiminnan muuttuessa eli että se tarjoaa palvelut, joiden avulla järjestelmä voidaan koko ajan pitää liiketoimintaa ja käyttäjien tarpeita palvelevana.
Hyödyt ovat ilmeiset: järjestelmän palvelutaso pysyy korkeana lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, järjestelmä täyttää liiketoiminnan tarpeet koko ajan ja sen elinkaari on pitkä.
Ylläpitoa ei tarvita, jos tietojärjestelmä hankitaan kertaluonteiseen käyttöön ja järjestelmä on niin yksinkertainen, että siinä on käyttöönottovaiheessa kaikki tarvittavat piirteet. Lisäksi vielä sen käyttöajan olisi oltava rajoitettu ja käyttöympäristön ja -tarpeen oltava muuttumattomia. Tällaisiakin tilanteita varmaan on.
Jos tilanne ei ole edellä kuvatun kaltainen, on vaikea ajatella elävänsä ilman ylläpitopalvelua; sellaista, joka on sopeutettu järjestelmälle asetettuihin käytettävyys-, saatavuus-, elinkaari- ja joustavuusvaatimuksiin tarkoituksen mukaisella tasolla.
Ylläpito hankitaan ja on usein pakko hankkia tietojärjestelmän toimittajalta. Nykyisin sen voi joissain tapauksissa hankkia myös muualta. Usein on myös käytännössä vaikea olla hankkimatta sitä – usein vähintään tuotelisenssiin liitetty ylläpito tulee tuotteen toimittajalta automaattisesti. Muut osuudet voi hankkia myös muilta osaavilta toimittajilta, usein kyseisen tuotteen integraattorilta.
Ylläpitopalvelut on kuvattava hyvin ja ylläpidon on oltava joustava eli sopeuduttava järjestelmälle asetettuihin vaatimuksiin – tämä toteutuu esimerkiksi joustavien moduulien avulla. Asiakkaalle on pystyttävä osoittamaan uskottava toteutus; toimittajan pitää pystyä osoittamaan henkilöriippumattomat toimintamallit ylläpidon eri osa-alueille. Palvelujen testaamisestakaan ei ole haittaa. Jokaisesta moduulista tai osapalvelusta, josta maksaa, pitää olla ymmärrys, mitä konkreettisesti saa ja miksi siitä maksaa. Toimittajalla pitää olla osaamista palvelun tuottamiseen. Varsinkin asiakaskohtaisesti toteutetussa järjestelmässä toimittajalla on usein haaste käytännössä ylläpitää osaamista eli henkilöitä, jotka osaavat kehittää ja muuttaa tehokkaasti tuotannossa olevaa ohjelmistoa – tämä on tarkastamisen arvoinen juttu aina. Kyseiset teknologiat on osattava, mutta usein on ymmärrettävä myös aika paljon järjestelmän käyttöympäristöstä.
Hyvän ylläpitopalvelun voi hankkia taholta, jolla on halu ja kyky tuottaa lisäarvoa asiakkaalle ja joka haluaa panostaa pitkäkestoiseen asiakassuhteeseen.
Blogin kirjoittaja Jussi Kontola on Syncron Techin toimitusjohtaja. Jussin tavoittaa parhaiten sähköpostitse osoitteesta:
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
Ylläpitopalvelu on parhaimmillaan tietojärjestelmän (ja investoinnin takaisinmaksun) hyötyjä varmistava ja lisäävä kustannustehokas palvelu. Toisessa ääripäässä valitettavasti se voi olla asiakkaalle pelkästään kustannus – mafiamaksu, jota ilman pärjäisi yhtä hyvin.
|
syncrontech.com!