Syncron Tech Oy

Mittauksen virheitä pyritään eliminoimaan asennuksessa rakentamalla mittaus paikkaan, jossa se voi toimia sekä sisäisesti että ulkoisesti häiriöttömässä tilassa. Paraskaan mittaus ei kuitenkaan ole ikuisesti hyvä. Mitä raportoinnin puolella voidaan tehdä luotettavan lopputuloksen saamiseksi? Ensimmäiseksi on kiinnitettävä huomiota tiedonkeruun täsmällisyyteen: aikaan, tuloksiin ja tiedonkeruun sykliin. Mittaukset, joita verrataan keskenään, on syytä tehdä samaan aikaan. Toisaalta pitää osata huomioida viiveet prosessissa.

Yhden mittauksen tiedonkeruun loppuminen varoittaa yleensä vikautuneesta mittauksesta. Täydellinen tiedonsiirtokatkos tai mittauksen ”hiipuminen” voidaan ilmiantaa helposti virherajatarkistuksilla. Vaikeampi tilanne on silloin, kun mittaus alkaa ryömiä. Raportoinnilla ja laskennoilla voidaan myös kontrolloida mittauksia. Toinen lämpötilamittaus voi vahtia toista, paine voi vahtia lämpötilaa tai päinvastoin ja lämpötila voi vahtia venttiilin asentoa ynnä muuta tämänkaltaista. Tällaisia lisäapusuureita on helppo rakentaa ja raportoida pienin investoinnein.

Koska laitoksissa tulee valtava määrä mittausdataa, käytännössä joka sekunti, on järkevää keskittyä oleellisiin mittauksiin, jotta optimaalinen sähkön ja lämmön kehitys voidaan taata kaikissa olosuhteissa. Tässä raportoinnin suunnittelulla on tärkeä merkitys. Oleellinen tieto ei saa hukkua tuhansien muiden mittausten joukkoon (jotka nekin ovat tärkeitä esimerkiksi selvitettäessä ongelmien syitä), vaan ajon kannalta tärkeimmät suureet on pidettävissä näkyvillä ja kontrollissa.  Parikymmentä tärkeintä tulosta kattaa jo paljon asioita, joita voitaisiin seurata erillisellä apunäytöllä. Jo muutamalla mittauksella on mahdollista saada tieto, että prosessi ei ole optimaalinen tai että jotain on mennyt vikaan.

Laitos kannattaakin tarkistaa tarkkuusmittauksilla määrävälein, jolloin saadaan uusi vertailupiste ja uudet tarkistetut vakiot raportointiohjelmalle. Voimalaitoksen henkilökunta voi periaatteessa tehdä sen itsekin. Tätä varten kannattaa laitoksella olla testausraportti, joka tehdään testiajon jälkeen. Raportti kertoo uuden testiajon tulokset ja muutokset edelliseen testiajoon.

Yksikään laitos ei pysy samanlaisena koko sen elinkaaren ajan. Prosessin muutoksesta seuraa työtä laskentaan, raportointiin ja dokumentointiin. Tällöin laskennat ja dokumentit pitää päivittää. On suuri etu, jos raporttien ja laskentojen päivittäminen on koodaamisen sijaan parametrityötä. Tällöin juuri se henkilö, joka tuntee tehdyt muutokset ja prosessin, voi myös tehdä muutokset raportointijärjestelmään.

Kun yhteistyö raportointijärjestelmän toimittajan ja voimalaitoksen henkilökunnan välillä jatkuu läpi järjestelmän elinkaaren ajan, voidaan järjestelmän toimintaan ja  tulosten oikeellisuuteen luotaa ja henkilökunta voi keskittyä  muihin tehtäviin laitoksella.

Seppo Vihinen

Blogin kirjoittaja Seppo Vihinen on Syncron Techin voimalaitosasiantuntija ja hänellä on vankka voimalaitoskokemus ja asiantuntemus. Sepolla on pitkä kokemus ja hyvä näkemys energian tuotannon haasteista. Sepon tavoittaa parhaiten sähköpostitse osoitteesta:  Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen .