| Halu ostaa pilveä ei vielä riitä |
| 28.06.2010 00:00 | ||
Pilvipalveiden käyttö on lähtökohtaisesti helppoa: käyttäjä vain kirjautuu palveluun ja käyttää ja maksaa käytön mukaan. Usein pilvipalvelun myönteisenä puolena mainitaan myös resurssien skaalautuvuus sen mukaan, kuinka paljoa pilveä tarvitsee. Käyttäjän ei myöskään tarvitse eikä usein voi tietää, missä päin pilveä hänen tehtävänsä suoritetaan.
Pilvipalvelut muistuttavat viime vuosituhannella kukoistustaan eläneitä keskuskonesovelluksia, jossa laskutus tapahtui koneajan käytön mukaan ja resurssia oli yleensä varattu riittävästi. Niitä saivat kylläkin käyttää vain etukäteen määrätyt käyttäjät suljetusta verkosta, ja resursseillakin oli katto. Muuten pilvipalveluissa on samoja elementtejä; jotkut ovat visioineet, että tulevaisuudessa ei tarvita kuin joukko massiivisia tietokonekeskuksia, joiden avulla verkon palveluiden tuottaminen onnistuu tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Tosin ajateltiinhan yhteen aikaan niinkin, että muutama kone pystyisi hoitamaan Suomen koko tietojenkäsittelytarpeen. Käytännön esimerkkinä pilvipalveluista käytetään usein sähköpostia tai levytilan käyttöä verkosta. Niiden osalta visiot toteutuvat helposti. Ne voivat tarjota uutta hyötyä kuluttajille massasovelluksissa ja joissain määrin olla tarpeen myös yrityksissä satunnaisten tehtävien tai projektien geneerisenä alustana. Toisaalta yritystoiminnassa pyritään yleensä suunnitelmallisuuteen ja kustannusten ennakoitiin, jota skaalautuvuus ei välttämättä ainakaan kirjaimellisesti tue. Anonyymi pilvipalvelu sieltä jostain on myöskin haasteellista, varsinkin reaaliaikaisesti, integroida yrityksen muihin tietojärjestelmiin. Tuotannon hallintaan tai valmistuksen ohjaukseen tarkoitettujen sovellusten erityisvaatimus on korkea käytettävyys (jatkuvassa tuotannossa järjestelmän pitää olla ja pysyä päällä vuoden jokaisena 8 760 tuntina), integroitavuus asiakkaan ympäristöön ja elinkaari. Tärkeää on myös jatkuvuus, jota käytännössä turvataan jatkuvalla kehityksellä ja uusimmilla IT-infraratkaisuilla. Käytännössä korkea käytettävyys tarkoittaa tuotantokriittisissä ratkaisuissa ympärivuorokautista valvontaa ja varallaoloa kaikkina kellonaikoina ja päivinä ja muita käyttöä tukevia asiantuntijapalveluita. Jatkuvuus vaatii kokonaisuuden – palvelun ja sovellusten – suunnitelmallista kehittämistä. Palvelutoteutuksessa nämä usein taataan SLA-sopimuksella. Vaikka pilvimaailman skaalautuvuus ja käytön mukaan maksaminen ovat keskeisiä hyviä ominaisuuksia valmistuksen ohjauksen ratkaisuissakin, anonyymi resurssi jossakin pilvessä tai itsepalvelu eivät käytännössä ole toteutettavissa täyttämään edellä kuvattuja vaatimuksia. Integraatio siellä jossakin olevan pilviresurssin kanssa ei käytännössä ole mahdollista ja myöskään SLA-sopimus ei ehkä vielä ole pilvimaailman luontainen elementti. Pilvipalvelut eivät taidakaan vielä jyrätä tuotannon hallinnan järjestelmien toteutuksessa. Sen sijaan SaaS (Software as a Service, ohjelmiston hankkiminen ja käyttäminen palveluna) on tässä edelleen oikea otsikko sovelluspalveluille, jotka täyttävät tuotannon järjestelmien vaatimukset. On tärkeää tietää, mitä haluaa, ja ymmärtää, mitkä oman tarpeen kriteerit käytännössä ovat oleellisia. Tarvitaanko ad-hoc skaalautuvutta, käyttövarmuutta vai joustavuutta? Pelkkä halu ostaa pilvipalvelua ei auta ymmärtämään, mitä saa. Toisin päin voi kyllä olla, että tietyt, edelläkin mainitut geneeriset tarpeet voidaan parhaiten täyttää pilvipalveluilla. Tuotantokriittiseen käyttöön suunnitellut SaaS-palvelut täyttävät silti edelleen paikkansa. Jussi Kontola
Blogin kirjoittaja Jussi Kontola on Syncron Techin toimitusjohtaja. Jussin tavoittaa parhaiten sähköpostitse osoitteesta: Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen |
syncrontech.com!