Kuinka monta päättäjää tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu energiansäästölamppuun?
15.03.2011 00:00

seppo_vihinenSeppo Vihinen

 

Suomessahan energiansäästölampun hienoutta on ajettu kotitalouksiin kuin käärmettä pyssyn piippuun. Minä en näistä nykyajan vouhotuksista äkkiä innostu, elleivät ne sitten satu olemaan hyviä vouhotuksia.

 Luulin olevani ovela. Ostin loppuunmyynnistä hehkulamppuja jemmaan. Lakihan ei kiellä missään muotoa toistaiseksi niiden myyntiä.

Olen lukenut, että perinteisen hehkulampun lämpöenergiasta 85 prosenttia saadaan hyödynnettyä lämmitysenergiana. (Tässä on näitä hyötykertoimia mukana, kun ne lamput ovat siellä ylhäällä useimmiten… hmm…kuinkahan tuota kerrointa sovelletaan kattolämmitteiseen taloon…) Lisäksi kun tiedetään, että hehkulampun kuluttamasta energiasta noin viisi prosenttia käytetään valaistukseen, päästäänkin taas mielenkiintoiseen matematiikkaan.

Oletetaan, että suoralla sähkölämmityksellä toimivassa kotitaloudessa on 12 kappaletta 40 W:n hehkulamppua ja että lamput ovat talvisin päällä viisi tuntia vuorokaudessa. Sähkön kulutukseksi saadaan yhteensä 500W x 5h = 2 500Wh eli 2,5 kWh. Iso luku! Seitsemän watin energiansäätölampuilla vastaavasti (eipäs otetakaan 7 W:n lamppua, sillä sen valoteho ei vastaa perinteistä 40 W:n lamppua vaan otetaan 11 W:n lamput) kulutukseksi saadaan 660 Wh. Jos sähkön hinnaksi arvioidaan pyöreät 10 senttiä/kWh, säästöä syntyy joka päivä 18,4 senttiä. Eli kuukaudessa 5,5 euroa!

Samalla tapahtuu myös seuraavaa. Asunnon lämmityssähkön tarve lisääntyy 1 500 W:lla kyseisenä aikana, mikä maksaa 15 senttiä tuona viiden tunnin ajanjaksona, eli sähkölasku kasvaa 4,7 eur /kk. Nettosäästö on siis 0,8 eur / kk.

Mitä tuolla rahalla sitten saadaan? Lamppu, joka ei mahdollisesti toimi pakkasessa, syttyy hitaasti, menettää valotehoaan ikääntyessään, antaa sinistä kylmää valoa, maksaa kympin kappale, on ongelmajätettä, jonka kestoaika ei ole 10 000 tuntia niin kuin on luvattu, ja kantaverkkoa rasittava kasvanut loistehon määrä. Ai niin, tuosta loistehosta ei tarvitse maksaa toistaiseksi… mutta: jos kaikki suomalaiset siirtyisivät käyttämään energiansäästölamppuja, tarvittaisiin maahamme toinen kantaverkko, joka ei taida sekään riittää. Olisihan sillä työllistävä vaikutus, mutta kuinka on ympäristön ja luonnon laita?

Kaukolämpötalossa tilanne on toinen. Kun sähkön kulutus pienenee, kaukolämmön tarve lisääntyy. Suomessa merkittävä osa sähköstä tehdään päästöttömästi, mutta kaukolämpö ei taida ollakaan päästötöntä. Olisikohan se teoriassa ideoitu kaukolämmitysydinvoimala sittenkin hyvä ratkaisu?

No… Toivon, että hamstraamani kaksi kassillista hehkulappuja riittävät siihen saakka, kun kilpailukykyiset LED-lamput ovat myynnissä. Tai sitten palaan vanhaan hyvään ja tunnelmalliseen kynttilän valoon. Illallinenkin maistuu paremmalle!

Ja lopuksi muistutus! Kun energiansäästölamppu rikkoutuu, huonetilasta on poistuttava välittömästi 15 minuutiksi mahdollisesti vapautuvien elohopeahöyryjen vuoksi.

 

Seppo Vihinen

 

Blogin kirjoittaja Seppo Vihinen on Syncron Techin voimalaitosasiantuntija ja hänellä on vankka voimalaitoskokemus ja asiantuntemus. Sepolla on pitkä kokemus ja hyvä näkemys energian tuotannon haasteista. Sepon tavoittaa parhaiten sähköpostitse osoitteesta: Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen .

 

Sinun tulee kirjautua sivulle kommentoidaksesi blogeja!
Kirjaudu tästä! Jos et vielä ole hankkinut tunnusta, rekisteröidy tästä.