Hybridivoimalat tarjoavat mahdollisuuksia, joita yksittäiset voimalat eivät välttämättä pysty tarjoamaan. Yhdistämällä eri energiantuotantomuotoja voidaan saavuttaa synergiaetuja, kuten tasaisempi tuotanto, mikä mahdollistaa verkkoliitynnän tehokkaamman hyödyntämisen. Tuotannon joustavuutta ja resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä voidaan puolestaan lisätä yhdistämällä energiantuotantoon energianvarastointiratkaisuja, kuten akkuja. Tällöin tuotantoa ei tarvitse rajoittaa, vaan ylimääräinen energia voidaan varastoida myöhempää käyttöä varten. Energiavarastot mahdollistavat myös tuottojen maksimoinnin energia-arbitraasin avulla, mikä parantaa hybridivoimaloiden kannattavuutta entisestään. Hybridivoimaloissa tämä kaikki voidaan myös liittää saman liityntäpisteen alle, minkä vuoksi hybridivoimalahankkeiden investointikustannukset voivat olla huomattavasti pienemmät verrattuna tilanteeseen, jossa vastaavat voimalat toteutettaisiin erillisinä hankkeina.
Hybridivoimaloiden kannattavuuden arvioinnin haasteet
Useista mahdollisuuksista huolimatta hybridivoimalat ovat investointikohteina huomattavasti monimutkaisempia kuin yksittäiset voimalat, sillä niiden kannattavuuteen vaikuttavat samanaikaisesti useat sekä tekniset että taloudelliset tekijät. Huomioitavia tekijöitä ovat esimerkiksi verkkoliityntäkapasiteetti, voimalan mitoitus, investointikustannukset sekä erilaiset markkinamahdollisuudet. Lisäksi kannattavuuteen vaikuttavat myös sähkön markkinahinta sekä sääriippuvaisen tuotannon määrä.
Haastetta lisää se, että monet kannattavuuteen vaikuttavat tekijät sisältävät huomattavasti epävarmuutta. Esimerkiksi sähkön markkinahintaa, reservimarkkinoiden kehitystä tai tuotantomääriä ei voida ennustaa kovinkaan luotettavasti pitkällä aikavälillä. Tämä vaikeuttaa hybridivoimaloiden kannattavuuden arviointia ja aiheuttaa epävarmuutta investoinnin kannattavuudesta. Kannattavuuteen vaikuttavat tekijät eivät myöskään ole toisistaan riippumattomia, vaan yhden osa-alueen muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi koko hankkeen kannattavuuteen. Esimerkiksi akun liittäminen aurinko- tai tuulivoiman yhteyteen lisää hankkeen investointikustannuksia, mutta voi samalla lisätä hankkeen tuottoja tarjoamalla mahdollisuuden energian varastointiin ja eri markkinoilla toimimiseen. Tämän vuoksi kannattavuuteen vaikuttavien tekijöiden vaikutuksia ei voida tarkastella erillään, vaan hybridivoimaloiden kannattavuutta tulee tarkastella yhtenä kokonaisuutena.
Hybridivoimaloiden investointiprosessin tavoitteena onkin löytää kannattavuuden kannalta optimaalisin investointivaihtoehto. Mitä enemmän teknologioita ja markkinamahdollisuuksia hankkeeseen kuitenkin sisältyy, sitä enemmän mahdollisia investointivaihtoehtoja on ja sitä haastavammaksi eri skenaarioiden vertailu sekä optimaalisimman voimalakokoonpanon määrittäminen muodostuvat. Investointiprosessissa kannattavuuden arviointi ja mitoituksen optimointi edellyttävätkin työkalua, joka tarkastelee investointia kokonaisuutena huomioimalla kannattavuuteen vaikuttavat tekniset ja taloudelliset tekijät sekä niihin liittyvän epävarmuuden. Lisäksi työkalun tulee mahdollistaa erilaisten investointivaihtoehtojen tehokas vertailu, jotta optimaalisin vaihtoehto voidaan tunnistaa.
Hybridivoimaloiden investointipäätöksentekoon liittyvää aihetta käsitellään lisää tulevassa blogikirjoituksessa, jossa tarkastellaan, millaisia työkaluja investointipäätöksenteon tueksi on kehitetty, mitä haasteita niihin liittyy ja miten investointipäätöksentekoa voitaisiin tehostaa entisestään.
Blogin on kirjoittanut Syncron Techin asiantuntijatiimiin tänä syksynä liittynyt energia-asiantuntija Nelli Parikka. Diplomityössään Nelli on perehtynyt hybridivoimaloiden investointipäätöksentekoon ja sen kehittämiseen.
Nelli on mukana Syncron Techin hybridivoimaloihin liittyvissä projekteissa ja hänet tavoitat osoitteesta nelli.parikka@syncrontech.com.
