Lue uusimmat uutiset ja blogikirjoituksemme.
Sähkön reservimarkkinoille osallistuminen voi olla hyödyllistä paljon sähköä tuottaville uusiutuvan energian voimalaitoksille, sillä se tarjoaa mahdollisuuden tukea sähköverkkoa ja saada korvausta reservin tarjoamisesta. Reservimarkkinoiden avulla voi monipuolistaa tuotantoyksikön ansaintamalleja ja hyödyntää investointia monipuolisemmin. Tässä blogissa käsittelen hieman sitä, miten uusiutuvan energian kohteita ja sähkövarastoja voidaan hyödyntää uusimpien teknologioiden mukaisesti ja miten asiaan kannattaa perehtyä.
Energiasiirtymä, murros, muokkaa sähkömarkkinoita kiihkeällä tahdilla. Pelisäännöt muuttuvat ja mukaan on tullut uusia resursseja, markkinapaikkoja, palveluita ja toimijoita. Entisaikaan sähkön tuottajat ennakoivat sähkön kysyntää ja hintatasoja vankan kokemuksensa perusteella, sekä suunnittelivat sähkön tuotannon vastaavasti. Tämä on muuttumassa ja on jo muuttunutkin. Uusiutuvista lähteistä tulevan sähkön tarjonta vaihtelee kysynnästä riippumatta, lisäten hintavaihtelua sähkömarkkinoilla. Hintapiikeillä on taipumus ajan oloon läpäistä sähkön koko toimitusketju, mikä taas on omiaan kannustamaan sähkön loppukäyttäjiä kulutuksen suunnitteluun. Mukautuvammaksi suunnitellulla kulutuksella voidaan alentaa sähkön hankinnan keskihintaa merkittävästi jo nyt - ja kehitys on edelleen voimistumaan päin.
Tuotantokapasiteetin ja henkilöresurssien suunnittelu yhdessä Tuotantotavasta riippuen henkilöresurssien saatavuus ja osaaminen voi olla kapasiteetin ja laadun hallinnan kannalta yhtä ratkaisevaa kuin koneiden tuotantonopeuden, vaihtoaikojen, ajojärjestysten ja materiaalien saatavuuden huomiointi. Nykyaikainen tuotannonsuunnittelujärjestelmä ottaakin nämä kaikki huomioon. Koska järjestelmän monimutkaisuus hallittavien komponenttien määrän kasvaessa lisääntyy, on sen helppokäyttöisyyteen kiinnitettävä huomiota. Oleellinen tieto on oltava saatavilla helposti ja visuaalisesti. Tuotannonsuunnittelun kannalta vähemmän tärkeät tiedot tuodaan esiin vain tarvittaessa. Henkilöresurssisuunnittelun tarkoitus Henkilöstöresurssien suunnittelulla varmistetaan työpisteille riittävä määrä työntekijöitä, joilla on oikea osaaminen suunniteltuja työtehtäviä varten. APS:n on tarkoitus helpottaa tätä ja auttaa välttämään tuotannon hidastumiset, jotka johtuvat henkilöresurssien puutteista. Suunnittelua tehdään usein tuotannon työnjohdon muiden työtehtävien ohessa ja paineen alla. Usein suunnitelmaa joudutaan myös muuttamaan päivittäin poissaolojen tai muiden yllättävien tapahtumien johdosta. Siksi käyttöliittymän tulisi olla selkeä ja yksinkertainen. Visuaalisuus tukee tässä: kaaviot, taulukot ja grafiikat auttavat käyttäjää hahmottamaan tärkeitä tietoja ja suhteita helposti. Esimerkiksi tuotannonajoitukset, resurssien saatavuus ja työntekijöiden taidot ovat selkeästi esitettävissä visuaalisesti.
Sähköverkkoon tuotetun ja verkossa kulutetun sähkötehon on oltava tasapainossa, sillä verkkoon liitettyjen sähkövarastojen kapasiteetti varata energiaa on toistaiseksi vielä varsin rajallinen. Tasetta on perinteisesti hallittu ilmoittamalla tuotanto- ja/tai kulutusennusteet tuntitasolla, joista taseselvityksen perusteella määräytyy sähkön hinta kullekin tunnille. Suomessa sähkön hinta määräytyy tukkusähkömarkkinoilla eli sähköpörsseissä. Uusiutuvan energian (aurinko- ja tuulivoima) tuotantomäärät ovat kasvaneet samalla kun perinteistä (ei ulkoisista olosuhteista riippuvaa) tuotantoa on hävinnyt pois. Sähkön tuotannon stabiilisuus on heikentynyt ja tuotannon määrät voivat vaihdella voimakkaasti lyhyelläkin aikavälillä. Stabiilisuuden heikkeneminen on edelleen johtanut sähkön hinnan heilumiseen. Ukrainan sota sulki polttoainekuljetukset ja sähkökaapelin Venäjältä, josta tullut sähköteho oli varsin tasaista ja jopa ennustettavaakin. Stabiilisuuden heikentymiä pyritään kompensoimaan muuttamalla tuntiennusteet 15 minuutin ennusteiksi, josta käytetään termiä varttitase. Varttitase ei ole uusi asia, sillä EU-komission asetus tasehallinnan muutoksista luotiin jo loppuvuodesta 2017. Varttitase ei ole pelkästään stabilisointityökalu, vaan sen avulla pyritään yhtenäistämään nyt Euroopassa vallitsevat 15, 30 ja 60 minuutin tasehallintajaksot.
Päivittäisjohtaminen ja MES Tuotantolaitoksen päivittäisjohtamisessa varmistetaan tärkeän tiedon välittyminen jokaiselle työntekijälle. Tuotantoprosessit ovat usein hyvinkin monimutkaisia ja niissä olennainen piirre on nopean reagoinnin tarve. Päätöksiä pitää pystyä tekemään nopeasti perustuen faktoihin. MES-järjestelmä (Manufacturing Execution System) sopii tukemaan päivittäisjohtamista koska se käsittelee bisnesprosessien hallintaan ja mitattuun prosessitietoon liittyviä asioita. MES-järjestelmässä on usein valmiina oleelliset KPI-luvut, joilla seurata tuotannon etenemistä. Operaattoreilta kerättävät havainnot yhdistettynä sähköisesti saatuun tietoon mahdollistaa tuotannossa tehtävien toimenpiteiden tehokkuuden seuraamisen ja luo perusteita jatkuvaan parantamiseen. MES tuo monia etuja tuotantolaitoksen päivittäisjohtamiseen. Tuotantolaitoksen hyödyntäessä saatavilla olevaa dataa oikealla tavalla, se mahdollistaa kustannussäästöjä, laadun parantumisen, pullonkaulojen tunnistamisen, huoltotarpeiden ennakoimisen ja yllättävien tuotantokatkojen välttämisen sekä nopean reagoinnin hälytyksiin ja tuotantoprosessien kehittämisen.
Tuulivoima myötätuulessa Tuulivoimaa rakennetaan Suomeen kiihtyvällä tahdilla. Tuulivoimayhdistyksen tilastojen mukaan eri vaiheissa olevia tuulivoimalahankkeita on Suomessa yli 50 000 megawatin edestä. Tuulivoiman voimakkaasti lisääntyessä se kattaa ajoittain merkittävän osan sähköjärjestelmän tuotannosta. Sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen täytyy kuitenkin olla jatkuvasti tasapainossa. Tällaiset tilanteet aiheuttavat haasteita tasapainon ylläpitämiselle. Tuulivoima voi osaltaan olla myös ratkaisemassa haasteita. Samalla avautuu myös mahdollisuuksia tuulivoiman monipuolisempaan käyttöön energiajärjestelmässä pelkän energian tuottamisen sijaan. Vastaavasti taloudellinen tuottopotentiaali kasvaa, kun tuulivoimalaa voidaan käyttää useampaan tarkoitukseen.
Viime aikoihin saakka prosessiteollisuuden energiakustannukset ovat olleet hyvin ennakoitavissa. Lähiaikojen maakaasun ja sähkön hintojen kuohunnan koetaan muuttaneen tätä. Toisaalta voidaan kuitenkin todeta, että tämä muutos on ollut vain jatkoa pidempiaikaiseen maailmanlaajuiseen energiamarkkinoiden kehitykseen. Kehitykseen, joka tuo haasteita myös prosessiteollisuuteen.
Meiltä kysytään tällä hetkellä paljon otsikon teemasta. Miten MES-järjestelmällä voidaan tehostaa toimintaa työpisteellä tavanomaisen tuotantotilanteen vallitessa? Miten järjestelmä tukee työntekijää poikkeustilanteissa?
Jokaisen voimalaitoksen energiatehokkuutta voidaan parantaa helposti digitalisaation ja IoT:n keinoin. Saavutettavat hyödyt ovat välittömiä ja hankkeen takaisinmaksuaika tyypillisesti hyvin lyhyt.
Syncron Tech toimittaa teollisuuden ja energiatoimialan tuotannonhallinnan ohjelmistoratkaisuja pilvipalveluna ja järjestelmätoimituksina.
Copyright © Syncron Tech Oy 2023. All rights reserved. Tietosuojaseloste ja evästekäytäntö.