Blogisarja: Akkuenergiavarastot sähkömarkkinoilla – osa 1

Tämä kirjoitus on ensimmäinen osa kolmiosaisesta Akkuenergiavarastot sähkömarkkinoilla -blogisarjasta. Sarjassa käsittelemme akkuenergiavarastojen toimintaa sähkömarkkinoilla, niiden viemistä reservimarkkinoille sekä käytännön kokemuksia eri reservien testauksesta. Tässä ensimmäisessä osassa tarkastelemme akkuenergiavarastoja sähkömarkkinoiden näkökulmasta. Akkuenergiavarastojen toiminta sähkömarkkinoiden näkökulmasta Akkuenergiavarastot ovat nousseet keskeiseen rooliin sähkömarkkinoiden murroksessa. Joustavuudesta on tullut yksi järjestelmän tärkeimmistä ominaisuuksista, mutta käytännössä joustavuus ei synny pelkästä akkukapasiteetista. Ratkaisevaa on se, miten koko järjestelmä on suunniteltu, ohjattu ja integroitu sähköverkkoon sekä markkinoihin. Tässä kohtaa eri BESS-ratkaisujen väliset erot alkavat näkyä. Olemme Syncron Techillä olleet viime vuosina mukana useissa akkuenergiavarastohankkeissa. Kokemuksemme mukaan tekninen toteutus ratkaisee pitkälti hankkeen onnistumisen. Usein lähtökohtana on ajatus, että akku voidaan sellaisenaan liittää Fingridin reservimarkkinoille. Käytännössä asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Eri akkuteknologioiden ja järjestelmätoimitusten välillä on merkittäviä eroja esimerkiksi vasteajoissa, säätötarkkuudessa ja ohjattavuudessa. Juuri nämä ominaisuudet ratkaisevat, täyttääkö järjestelmä markkinoiden vaatimukset ja läpäiseekö se vaadittavat testit. Haasteet konkretisoituvat viimeistään Fingridin vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa. Kyse ei ole vain yhdestä yksittäisestä ominaisuudesta, vaan kokonaisuudesta, johon kuuluvat muun muassa taajuus- ja jännitetuki, mittaukset, suojausratkaisut sekä reaaliaikainen tiedonsiirto. Monessa hankkeessa huomataan tässä vaiheessa, ettei pelkkä invertterin sisäinen säätö välttämättä riitä. PPC toimii siltana markkinoille Tällöin keskiöön nousee ohjausjärjestelmä, erityisesti Power Plant Controller (PPC). Keskitetyn ohjauksen avulla koko laitosta voidaan hallita yhtenä kokonaisuutena, toteuttaa Fingridin edellyttämät säätölogiikat ja mukautua eri reservimarkkinoiden vaatimuksiin. Samalla voidaan parantaa liityntäpisteen loistehokyvykkyyttä ja toteuttaa markkinoiden edellyttämät tiedonsiirrot. Käytännössä PPC toimii siltana teknisen järjestelmän ja sähkömarkkinoiden välillä. Kokonaisuus ratkaisee Viime aikoina huomiota on herättänyt myös akkujen käytännön ohjaus. Reservimarkkinat edellyttävät nopeita tehonmuutoksia, mikä tarkoittaa jatkuvaa latauksen ja purun vaihtelua sekä jyrkkiä tehoramppeja. Liian aggressiivinen ohjaus voi kuitenkin kuluttaa akkua ennenaikaisesti, heikentää suorituskykyä ja pahimmillaan johtaa takuun raukeamiseen. Siksi järjestelmän ohjauksessa on löydettävä tasapaino markkinatuottojen ja teknisen kestävyyden välillä. Monessa hankkeessa toimivaksi ratkaisuksi on osoittautunut malli, jossa varsinainen BESS-toimitus pidetään suhteellisen kevyenä ja kokonaisuutta täydennetään erillisellä PPC-ratkaisulla. Näin järjestelmään saadaan tarvittava joustavuus ilman, että koko laitteistoa tarvitsee ylimitoittaa. Samalla parannetaan yhteensopivuutta eri sidosryhmien, kuten kaupankäynnistä vastaavien toimijoiden (trader), käyttökeskusten ja verkkoyhtiöiden kanssa. On myös hyvä muistaa, että Fingridin vaatimuksia on paljon, eikä kaikkea ole tarkoituksenmukaista toteuttaa itse. Oikeilla kumppaneilla onkin merkittävä rooli hankkeen eri vaiheissa. Kun tekninen arkkitehtuuri, ohjaus ja markkinavaatimukset huomioidaan kokonaisuutena, akkuenergiavarasto ei ole pelkkä laiteinvestointi, vaan aktiivinen ja arvoa tuottava osa sähköjärjestelmää.

Tiesitkö, että 1.1.2026 alkaen sähkömarkkinalain muutos mahdollistaa joustavat sähköliittymät? Sähköjärjestelmä on nopeassa murroksessa. Teollisuuden sähköistyminen, uusiutuva energiantuotanto, energiavarastot ja uudet tehoa vaativat kohteet kasvattavat liittymistehon tarvetta nopeasti, samalla kun sähköverkon kapasiteetti on monilla alueilla jo äärirajoilla. Joustavat sähköliittymät tarjoavat ratkaisun tilanteisiin, joissa täysi liittymisteho ei ole heti saatavilla. Ne mahdollistavat investointien ja toiminnan käynnistämisen ilman pitkiä odotusaikoja verkon vahvistamiselle. Käytännössä joustava liittymä edellyttää kuitenkin aina luotettavaa tehonohjausjärjestelmää.

Sähkömarkkinat elävät murroskautta. Varttitaseen käyttöönotto on muuttanut merkittävästi sekä tuotannon että kulutuksen hallintaa, mikä on johtanut siihen, että ennustamisen tarkkuudella ja reagointikyvyllä on aiempaa suurempi merkitys.

Kuten aiemmassa blogissamme kirjoitimme tuli sähkömarkkinalakiin kesällä 2025 muutos, jonka ansiosta toisiinsa kytketyt tuotantoyksiköt ja sähkövarastot voidaan liittää sähköverkkoon yhteisellä liittymisjohdolla, vaikka ne sijaitsisivat eri kiinteistöllä. Tämä ja muut sähkömarkkinalain äskettäiset muutokset sekä markkinatilanteen kehitys alentavat verkkoon liittymisen kustannuksia. Nämä muutokset mahdollistavat osaltaan entistä joustavamman sähköverkon, jossa hybridivoimalaitokset voivat toimia kiinteänä osana energiakokonaisuutta. Sähköjärjestelmän kehitys on jatkossakin laaja-alaista ja myös tuotantolaitosten koot kasvavat. Näkemyksemme mukaan tulevaisuudessa rakennetaan yhä enemmän yli 110 kV -järjestelmiä, ja tällöin on tärkeää, etteivät sähköverkkolupa ja byrokratia muodostu esteeksi isoille hankekokonaisuuksille.

Aurinkovoiman suosio on tällä hetkellä voimakkaassa kasvussa, ja kiinnostus erityisesti suuria teollisen mittakaavan aurinkovoimaloita kohtaan on lisääntynyt. Vaikka uusiutuvien energialähteiden suosio on ollut nousussa jo pitkään, aurinkovoiman yleistymistä ovat hidastaneet erityisesti aurinkopaneelien korkeat yksikkökustannukset.

Miksi hybridivoimalat ovat ajankohtaisia? Hybridivoimalat, jotka yhdistävät erilaisilla kombinaatioilla aurinkovoiman, tuulivoiman sekä sähkövarastot, ovat tällä hetkellä energia-alan puhutuimpia aiheita. Nämä useampia energiantuotantomuotoja yhdistävät tuotantolaitokset mahdollistavat tehokkaamman ja kannattavamman energiantuotannon sekä samalla myös entistä laajemman osallistumisen reservimarkkinoille.

Sähkön reservimarkkinoille osallistuminen voi olla hyödyllistä paljon sähköä tuottaville uusiutuvan energian voimalaitoksille, sillä se tarjoaa mahdollisuuden tukea sähköverkkoa ja saada korvausta reservin tarjoamisesta. Reservimarkkinoiden avulla voi monipuolistaa tuotantoyksikön ansaintamalleja ja hyödyntää investointia monipuolisemmin. Tässä blogissa käsittelen hieman sitä, miten uusiutuvan energian kohteita ja sähkövarastoja voidaan hyödyntää uusimpien teknologioiden mukaisesti ja miten asiaan kannattaa perehtyä.

Energiasiirtymä, murros, muokkaa sähkömarkkinoita kiihkeällä tahdilla. Pelisäännöt muuttuvat ja mukaan on tullut uusia resursseja, markkinapaikkoja, palveluita ja toimijoita. Entisaikaan sähkön tuottajat ennakoivat sähkön kysyntää ja hintatasoja vankan kokemuksensa perusteella, sekä suunnittelivat sähkön tuotannon vastaavasti. Tämä on muuttumassa ja on jo muuttunutkin. Uusiutuvista lähteistä tulevan sähkön tarjonta vaihtelee kysynnästä riippumatta, lisäten hintavaihtelua sähkömarkkinoilla. Hintapiikeillä on taipumus ajan oloon läpäistä sähkön koko toimitusketju, mikä taas on omiaan kannustamaan sähkön loppukäyttäjiä kulutuksen suunnitteluun. Mukautuvammaksi suunnitellulla kulutuksella voidaan alentaa sähkön hankinnan keskihintaa merkittävästi jo nyt - ja kehitys on edelleen voimistumaan päin.

Tuotantokapasiteetin ja henkilöresurssien suunnittelu yhdessä Tuotantotavasta riippuen henkilöresurssien saatavuus ja osaaminen voi olla kapasiteetin ja laadun hallinnan kannalta yhtä ratkaisevaa kuin koneiden tuotantonopeuden, vaihtoaikojen, ajojärjestysten ja materiaalien saatavuuden huomiointi. Nykyaikainen tuotannonsuunnittelujärjestelmä ottaakin nämä kaikki huomioon. Koska järjestelmän monimutkaisuus hallittavien komponenttien määrän kasvaessa lisääntyy, on sen helppokäyttöisyyteen kiinnitettävä huomiota. Oleellinen tieto on oltava saatavilla helposti ja visuaalisesti. Tuotannonsuunnittelun kannalta vähemmän tärkeät tiedot tuodaan esiin vain tarvittaessa. Henkilöresurssisuunnittelun tarkoitus Henkilöstöresurssien suunnittelulla varmistetaan työpisteille riittävä määrä työntekijöitä, joilla on oikea osaaminen suunniteltuja työtehtäviä varten. APS:n on tarkoitus helpottaa tätä ja auttaa välttämään tuotannon hidastumiset, jotka johtuvat henkilöresurssien puutteista. Suunnittelua tehdään usein tuotannon työnjohdon muiden työtehtävien ohessa ja paineen alla. Usein suunnitelmaa joudutaan myös muuttamaan päivittäin poissaolojen tai muiden yllättävien tapahtumien johdosta. Siksi käyttöliittymän tulisi olla selkeä ja yksinkertainen. Visuaalisuus tukee tässä: kaaviot, taulukot ja grafiikat auttavat käyttäjää hahmottamaan tärkeitä tietoja ja suhteita helposti. Esimerkiksi tuotannonajoitukset, resurssien saatavuus ja työntekijöiden taidot ovat selkeästi esitettävissä visuaalisesti.