Blogi

Lue uusimmat blogikirjoituksemme.

Kaikki kirjoitukset

Mitä on tuotannon huojunta ja miksi sillä on merkitystä?

Lienee niin että universumissa kaikki huojuu. Ylös ja alas, edes ja taas. Tämä pätee myös teollisen tuotteiden valmistuksen tahtiin, tuotantovauhtiin. Kaikissa prosesseissa. Välillä ollaan pysähdyksissä, sitten käynnistetään, kiihdytetään, saavutetaan huippuvauhti, ylivauhti. Hidastetaan, tehdään nopeita ja hitaita vauhdin muutoksia, ajetaan ryömintävauhdilla ja pysähdytään. Sitten taas käynnistetään ja kiihdytetään. Miksi?

Ilmeinen selitys on, että tuotannon tulee vastata kysyntään ja kysyntä vaihtelee. Myös tuotantoresursseja voi olla saatavilla epätasaisesti ja oma huojuntansa tulee tuotanto-olosuhteiden vaihtelusta sekä häiriöistä tuotantolaitteistoissa.

Muda, mura ja muri ovat Lean-filosofiasta tuttuja arvonmuodostusta heikentäviä teemoja. Tuotannossa niitä pyritään poistamaan tai ainakin vähentämään. Mura tarkoittaa epätasaisuutta, joka voidaan ymmärtää myös huojuntana. Huojunta johtaa ajoittain ylikuormitukseen, muriin, mikä taas aiheuttaa hukkaa eli mudaa. Hukkaa voi ajatella syntyvän myös suoraan huojunnan seurauksena. Lopulta on ehkä oikeinta ajatella, että nuo kaikki kolme kietoutuvat toisiinsa ja vaikuttavat keskenään ristiin. Väitän silti, että huojunta on näistä merkityksellisin, ja että ponnistukset sen syvälliselle ymmärtämiselle maksavat vaivan.

Väitettä tukee Lean-filosofiaan kohdistettu kritiikki: muda, hukan poistaminen, on ilmeisen helppo ymmärtää. Tuotannon kehittäminen on siksi yksinkertaista aloittaa hukan poistamisesta. Nopeista tuloksista on helppo innostua ja unohtua kohdistamaan huomio ainoastaan hukkien jäljittämiseen.

Samalla muran ja murin sivuuttamisen on esitetty olevan pääasiallinen syy positiivisen kehityksen pysähtymiseen ja jo saavutettujen tulosten taantumiseen. Pakkomielteinen keskittyminen hukkien eliminoimiseen voi yhdessä kysynnän vaihtelun ja muun huojunnan seurauksena johtaa ihmisten, laitteiden ja säätösysteemien ylikuormitukseen - ja siten entistä suurempaan hukkaan. Esimerkiksi asiantuntijatyön yhteydessä tapahtuva ajattelun vaatima aika, sekä yrityksen ja erehdyksen kautta tapahtuva välttämätön oppiminen saatetaan tuomita hukaksi. Se olisi karkea virhe filosofian soveltamisessa.

Lähes hukattomiksi hiottujen maailmanlaajuisten arvontuottoketjujen yskähtely koronapandemian kourissa olisi tähän yhteyteen ilmeinen esimerkki analysoitavaksi, mutta mässäily sillä ei ehkä ole korrektia tässä ajassa. Idea kuitenkin avautuu.

Monimutkaisten, keskenään kytköksissä olevien tuotantoprosessien ollessa kyseessä on aivan erityisen tärkeää ymmärtää koko systeemin huojuntojen dynamiikkaa. Mitkä tekijät ovat omiaan vaimentamaan tai vahvistamaan huojuntaa systeemissä ja sen eri osissa. Miten systeemin saa kestämään kysynnän ja olosuhteiden vaihtelua. Kuinka saavuttaa ja säilyttää tasapaino koko tehdastasolla - tehdasbalanssi - yli kaikkien tuotantoon vaikuttavien prosessin osien, mukaan lukien voimalaitos? Ratkaisun avaimet eivät ole yksittäisissä työkaluissa ja menetelmissä vaan eri menetelmien luovassa soveltamisessa. Esimerkiksi Six Sigma tarjoaa huojuntojen ymmärtämiseen eteviä menetelmiä ja avaa siihen tilastomatemaattisen näkökulman.

Tuotantoa kehitettäessä kokemus ja kulloinkin kyseessä olevan toimialan tuntemus on välttämätöntä, mutta niidenkin yli nousee eri organisaatioissa työskentelevien ihmisten välinen yhteistyö. Yhteistyön voima on väkevimmillään, kun se perustuu osallisten keskinäiseen kunnioitukseen, luottamukseen ja avoimuuteen. Näiden puute taas aiheuttaa systeemistä ylikuormaa, huojuntaa ja hukkaa. Käytettävillä hankintamalleilla ja sopimuskäytännöillä voidaan luoda pohja yhteistyön sujuvuudelle. Tai vahingoittaa sitä. Sujuvuuden säilyttäminen on puolestaan eräs projektin hallinnan keskeisimpiä tehtäviä.

Tulkoon vielä mainituksi se kahdeksas hukka, jota ei löydy Toyotan alkuperäisestä jaottelusta, nimittäin käyttämättä jätetty inhimillinen luovuus – huomioimatta jätetty työntekijän panos työn laadun kehittämiseen. Ehdottomasti oman huomioni suosikkikohde.

 

F.R.R.

Kirjoittajalla on pitkä kokemus teollisuudesta ja energiatoimialasta. 

Voimalaitos ja auringonlasku

Syncron Tech
Syncron Tech toimittaa teollisuuden ja energiatoimialan tuotannonhallinnan ohjelmistoratkaisuja pilvipalveluna ja järjestelmätoimituksina.

Sinua voisi kiinnostaa myös nämä

Varttitase lisää tarkkuutta - Energiamarkkinoilla alkaa uusi aika

Sähköverkkoon tuotetun ja verkossa kulutetun sähkötehon on oltava tasapainossa, sillä verkkoon liitettyjen sähkövarastojen  kapasiteetti varata energiaa on toistaiseksi vielä varsin rajallinen. Tasetta on perinteisesti hallittu ilmoittamalla tuotanto- ja/tai kulutusennusteet tuntitasolla, joista taseselvityksen perusteella määräytyy sähkön hinta kullekin tunnille. Suomessa sähkön hinta määräytyy tukkusähkömarkkinoilla eli sähköpörsseissä. Uusiutuvan energian (aurinko- ja tuulivoima) tuotantomäärät ovat kasvaneet samalla kun perinteistä (ei ulkoisista olosuhteista riippuvaa) tuotantoa on hävinnyt pois. Sähkön tuotannon stabiilisuus on heikentynyt ja tuotannon määrät voivat vaihdella voimakkaasti lyhyelläkin aikavälillä. Stabiilisuuden heikkeneminen on edelleen johtanut sähkön hinnan heilumiseen. Ukrainan sota sulki polttoainekuljetukset ja sähkökaapelin Venäjältä, josta tullut sähköteho oli varsin tasaista ja jopa ennustettavaakin.   Stabiilisuuden heikentymiä pyritään kompensoimaan muuttamalla tuntiennusteet 15 minuutin ennusteiksi, josta käytetään termiä varttitase. Varttitase ei ole uusi asia, sillä EU-komission asetus tasehallinnan muutoksista luotiin jo loppuvuodesta 2017. Varttitase ei ole pelkästään stabilisointityökalu, vaan sen avulla pyritään yhtenäistämään nyt Euroopassa vallitsevat 15, 30 ja 60 minuutin tasehallintajaksot.

MES päivittäisjohtamisessa

Päivittäisjohtaminen ja MES Tuotantolaitoksen päivittäisjohtamisessa varmistetaan tärkeän tiedon välittyminen jokaiselle työntekijälle. Tuotantoprosessit ovat usein hyvinkin monimutkaisia ja niissä olennainen piirre on nopean reagoinnin tarve. Päätöksiä pitää pystyä tekemään nopeasti perustuen faktoihin. MES-järjestelmä (Manufacturing Execution System) sopii tukemaan päivittäisjohtamista koska se käsittelee bisnesprosessien hallintaan ja mitattuun prosessitietoon liittyviä asioita. MES-järjestelmässä on usein valmiina oleelliset KPI-luvut, joilla seurata tuotannon etenemistä. Operaattoreilta kerättävät havainnot yhdistettynä sähköisesti saatuun tietoon mahdollistaa tuotannossa tehtävien toimenpiteiden tehokkuuden seuraamisen ja luo perusteita jatkuvaan parantamiseen. MES tuo monia etuja tuotantolaitoksen päivittäisjohtamiseen. Tuotantolaitoksen hyödyntäessä saatavilla olevaa dataa oikealla tavalla, se mahdollistaa kustannussäästöjä, laadun parantumisen, pullonkaulojen tunnistamisen, huoltotarpeiden ennakoimisen ja yllättävien tuotantokatkojen välttämisen sekä nopean reagoinnin hälytyksiin ja tuotantoprosessien kehittämisen.

Tuulivoimasta on moneksi

Tuulivoima myötätuulessa Tuulivoimaa rakennetaan Suomeen kiihtyvällä tahdilla. Tuulivoimayhdistyksen tilastojen mukaan eri vaiheissa olevia tuulivoimalahankkeita on Suomessa yli 50 000 megawatin edestä. Tuulivoiman voimakkaasti lisääntyessä se kattaa ajoittain merkittävän osan sähköjärjestelmän tuotannosta. Sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen täytyy kuitenkin olla jatkuvasti tasapainossa. Tällaiset tilanteet aiheuttavat haasteita tasapainon ylläpitämiselle. Tuulivoima voi osaltaan olla myös ratkaisemassa haasteita. Samalla avautuu myös mahdollisuuksia tuulivoiman monipuolisempaan käyttöön energiajärjestelmässä pelkän energian tuottamisen sijaan. Vastaavasti taloudellinen tuottopotentiaali kasvaa, kun tuulivoimalaa voidaan käyttää useampaan tarkoitukseen.