Tuulivoimaloita nousee ympäri maata ehkä Itä-Suomea lukuun ottamatta ja myös aurinkovoima yleistyy sekä yksityis- että teollisuuskokoluokassa. Samalla Fingrid rakentaa uusia yhteyksiä sekä sähköasemia. Sähkövarastoja ilmestyy kiihtyvällä tahdilla, varsinkin kapasiteetin mukaan mitattuna. Näillä asioilla on jotain yhteistä.
Energiantuotannosta on tullut vaikeammin ennustettavaa. Perinteinen keskitetty tuotanto on pyrkinyt joko ajamaan koko ajan mahdollisimman tasaista kuormaa tai vastaamaan kulutukseen mahdollisimman hyvin. Uusiutuvista energiantuotantomuodoista aurinko- ja tuulivoima sen sijaan tuottavat verkkoon sähköä kulutuksesta ja käyttäjästään riippumatta. Ne ovat hyvin vahvasti sääriippuvaisia. Lopputuloksena kantaverkon taajuus poikkeaa yhä useammin tavoitearvostaan. Tai selkeämmin sanottuna: kulutus ja tuotanto eivät täsmää. Tämä pätee erityisesti kulutus- ja tuotantohuippuihin.
Teollisen mittakaavan sähköakuista on kehittynyt yksi olennaisista teknologioista, joilla sähköverkon epätasapainoa pyritään torjumaan. Esimerkiksi Suomessa niiden on mahdollista osallistua Fingridin ylläpitämiin reservimarkkinoihin, joissa ne säätävät lataus- ja purkutehoaan kantaverkon taajuuden mukaan. Akku voi myös toimia uusiutuvan energian tuotannon yhteydessä ja vaikuttaa siihen, milloin tuotantoa halutaan syöttää verkkoon enemmän tai vähemmän kun voimalan nykyinen teho. Viimeisin merkittävä esimerkki akkukapasiteetin kiihtyvästä kasvusta Suomessa on Neoen:in parhaillaan rakentama Pohjoismaiden suurin akkuvarasto Etelä-Karjalan Yllikkälässä. Yllikkälä Power Reserve One -nimeä kantava kokonaisuus on kapasiteetiltaan 30 MWh ja sen nimellisteho on vastaavasti 30 MW. Sen tarkoitus on nimenomaan edistää sähköverkon vakautta.
Eikä kehitys tule tähän pysähtymään. Sähkövarastojen kehitys nimittäin kulkee yhtä matkaa uusiutuvan energian kehityksen kanssa. Akut ovat erinomaisia välineitä jokapäiväisessä taajuussäädössä. Sen sijaan suurten kulutuspiikkien/tuotantopohjien paikkaamiseen niiden volyymi ei yleensä riitä. Sähkövarastoja sekä muuta taajuussäätöön kykenevää kapasiteettia tarvitaan yhä enemmän, kun siirrymme kohti puhtaampaa energiantuotantoa. Tulevaisuuden energiajärjestelmän kannalta älykkäät, joustavuutta lisäävät ratkaisut ovat elinehto. Samalla kyseiset ratkaisut ovat myös houkuttelevaa bisnestä.
Tutkimuksissa on myös laskettu eri sähköntuotantomuotojen kokonaishintoja niin, että niihin on sisällytetty muun muassa sähköverkon tehonhallintaan, tarvittavaan varavoimaan ja kantaverkon vahvistamiseen liittyviä kuluja. Tällä tavoin laskettu systeemihinta on erityisesti aurinko- ja tuulisähkön osalta selkeästi niiden normaalia hintaa korkeampi. Tämäkin vahvistaa sitä päätelmää, että uusiutuvan energian voittokulku johtaa väistämättä myös niitä tasapainottavien ratkaisujen tarpeen kasvuun.
Kaikkien näiden ratkaisujen jälkeenkään ei voida huokaista helpotuksesta. Sähköjärjestelmä on siirtynyt vihreämpään suuntaa, mutta murrosta on vielä paljon edessä. Samalla syntyy varmasti uusia ratkaisuja tasapainon ylläpitämiseen, mutta myös olemassa olevien ratkaisujen päälle tullaan rakentamaan yhä tehokkaampaa, älykkäämpää ja joustavampaa kokonaisuutta. Myös tässä kehityksessa digitalisaatio on mahdollistava voima.
Työkavereiden kanssa näitä asioita tulee pohdittua nykyään melko paljon. Meillä on jo kokemusta EMS-ratkaisuista, jotka mahdollistavat sähköakkujen toimimisen reservimarkkinoilla. Siitä huolimatta mietimme jatkuvasti, miten kehittäisimme muuttuvilla sähkömarkkinoilla käytettäviä ohjelmistoratkaisujamme. Koko ajan tulee uutta ja ohjelmistoja kehittäessä itsekin kehittyy. Ja hyvä niin. Uusien asioiden omaksuminen ja tehokkaampien ratkaisujen löytäminen kertoo vain siitä, että ala kehittyy. On kehityttävä mukana. Tulevaisuutta ei voi varmaksi ennustaa, mutta selvää on ainakin se, että näihin ratkaisuihin panostamme myös jatkossa.
Psst. Jos haluat tietää, mitä uutta mm. akkuvarastoihin liittyviä ominaisuuksia on uusimmassa SyncWare 13-versiossamme, katso täältä.
Blogin kirjoittaja on energia-asiantuntija DI Tommi Siponen
