Blogi

Syncron Techin blogissa kerrotaan lorem ipsum dolor sit amet.

Kaikki kirjoitukset

Saisiko olla paremmin tuottava paperi- tai sellutehdas?

Luulisi, että Suomelle niin tärkeitä paperi- ja/tai sellutehtaita olisi helpompi ajaa, jos kaikilla työhön osallistuvilla olisi yhteinen kuva tehtaan kunkin hetkisestä tilanteesta. Mutta useimmiten tätä yhteistä kuvaa ei ole. Nykytekniikka kyllä antaisi siihen mahdollisuuden.

Puun vastaanotto, kuorimo, keitto, pesu, kaustistamo, meesauuni, haihduttamo, valkaisu, kuivaus, varasto, voimalaitos, vesienkäsittely, paperi- tai kartonkikoneet ovat erillisiä mutta toisistaan riippuvaisia prosessiosia. Tällä hetkellä yhdellä osalla ei yleensä ole käytettävissä reaaliaikaista kuvaa toisen osan tilanteesta - esimerkiksi siitä, onko tiedossa poikkeustilanne, joka mahdollisesti aiheuttaa häiriötä yhteen osaan ja sitä myötä muihin. Osastojen väliset seinät ovat turhan korkeat ja paksut.

Oletettavasti kuitenkin kaikki tehtaan kanssa tekemisissä olevat haluavat ajaa tehdasta tehokkaasti eli niin, että se tuottaa mahdollisimman paljon rahaa ja sitä myötä työpaikkoja, veroja ja kaikinpuolista hyvinvointia.

Nykytilanteessa erillisillä tuotantolinjoilla tai osastoilla ja niiden johtajilla on omat tavoitteet, KPI:t ja budjetitkin, sekä näihin perustuvat kannustimet. Tämä johtaa osaoptimointeihin. Ja kun naapuriosastot eivät tiedä toistensa tilannetta, parasta tasaista tuotantotilannetta ei saada eikä voidakaan saada aikaiseksi. Jos taas tehtaan osastojen väliset epätasapainotilanteet pyrittäisiin minimoimaan, vältettäisiin ylös- ja alasajovaiheista johtuvia laatueroja. Kuten tiedetään, epäjatkuvuuskohdat aiheuttavat aina häiriöitä laatuun ja vähintään korkeampia kustannuksia.

Ensiapua saadaan visualisoimalla kaikille sama tilannekuva. Sen avulla voidaan tehdä heti oman osaston kannalta parempia päätöksiä. Usein voidaan tukea naapuriosastonkin toimintaa, mikä auttaa myös omaa osastoa. Näin aletaan saada pieniä voittoja toiminnan muuttamisessa, ja ne kannustavat isompiinkin muutoksiin.

Pikkuhiljaa syntyy valmiutta siirtyä määrätietoiseen yhteiseen toiminnan ennakointiin ja suunnitteluun. Hyötyä tulee kaikille tasaisen ajon avulla vähentyneistä tuotannon alas- ja ylösajoista, tasaisemmasta laadusta, paremmasta saannosta, oikea-aikaisemmasta kunnossapidosta ja niin edelleen. Loppuasiakkaat taas kiittelevät parantunutta toimitusvarmuutta. Kyseessä on muutosprosessi, jossa henkilöstön toimintatavan pitää muuttua. Tämä vaatii aktiivista ja kannustavaa johtamista. Muutosta voi edistää tehokkaasti kiinnittämällä huomioita tekemisen mittareihin.

Tapauskohtaisesti yhteinen tilannekuva voi johtaa siihen, että päätöksiä voidaan tehdä organisaatiossa entistä alemmalla tasolla. Prosessiteollisuudessa tavallinen jatkuva tuotanto tarkoittaa myös 24/7-päätöksentekotarvetta. Esimerkiksi vuorokohtaisella tiimillä voi olla laajaa osaamista ja kykyä tehdä nopeasti oikeita päätöksiä, myös öisin ja viikonloppuna, kunhan heillä on käytössään yhteinen tilannekuva.

Kovassa globaalissa kilpailutilanteessa yhteisen tilannekuvan kaltaisilla tuotannon tehostamiskeinoilla voi olla suuri vaikutus. Ehkä se onkin voittaja, joka uskaltaa ensin ottaa tarjolla olevan kilpailuedun käyttöön.

Risto Vuopala

Sinua voisi kiinnostaa myös nämä

Varttitase lisää tarkkuutta - Energiamarkkinoilla alkaa uusi aika

Sähköverkkoon tuotetun ja verkossa kulutetun sähkötehon on oltava tasapainossa, sillä verkkoon liitettyjen sähkövarastojen  kapasiteetti varata energiaa on toistaiseksi vielä varsin rajallinen. Tasetta on perinteisesti hallittu ilmoittamalla tuotanto- ja/tai kulutusennusteet tuntitasolla, joista taseselvityksen perusteella määräytyy sähkön hinta kullekin tunnille. Suomessa sähkön hinta määräytyy tukkusähkömarkkinoilla eli sähköpörsseissä. Uusiutuvan energian (aurinko- ja tuulivoima) tuotantomäärät ovat kasvaneet samalla kun perinteistä (ei ulkoisista olosuhteista riippuvaa) tuotantoa on hävinnyt pois. Sähkön tuotannon stabiilisuus on heikentynyt ja tuotannon määrät voivat vaihdella voimakkaasti lyhyelläkin aikavälillä. Stabiilisuuden heikkeneminen on edelleen johtanut sähkön hinnan heilumiseen. Ukrainan sota sulki polttoainekuljetukset ja sähkökaapelin Venäjältä, josta tullut sähköteho oli varsin tasaista ja jopa ennustettavaakin.   Stabiilisuuden heikentymiä pyritään kompensoimaan muuttamalla tuntiennusteet 15 minuutin ennusteiksi, josta käytetään termiä varttitase. Varttitase ei ole uusi asia, sillä EU-komission asetus tasehallinnan muutoksista luotiin jo loppuvuodesta 2017. Varttitase ei ole pelkästään stabilisointityökalu, vaan sen avulla pyritään yhtenäistämään nyt Euroopassa vallitsevat 15, 30 ja 60 minuutin tasehallintajaksot.

MES päivittäisjohtamisessa

Päivittäisjohtaminen ja MES Tuotantolaitoksen päivittäisjohtamisessa varmistetaan tärkeän tiedon välittyminen jokaiselle työntekijälle. Tuotantoprosessit ovat usein hyvinkin monimutkaisia ja niissä olennainen piirre on nopean reagoinnin tarve. Päätöksiä pitää pystyä tekemään nopeasti perustuen faktoihin. MES-järjestelmä (Manufacturing Execution System) sopii tukemaan päivittäisjohtamista koska se käsittelee bisnesprosessien hallintaan ja mitattuun prosessitietoon liittyviä asioita. MES-järjestelmässä on usein valmiina oleelliset KPI-luvut, joilla seurata tuotannon etenemistä. Operaattoreilta kerättävät havainnot yhdistettynä sähköisesti saatuun tietoon mahdollistaa tuotannossa tehtävien toimenpiteiden tehokkuuden seuraamisen ja luo perusteita jatkuvaan parantamiseen. MES tuo monia etuja tuotantolaitoksen päivittäisjohtamiseen. Tuotantolaitoksen hyödyntäessä saatavilla olevaa dataa oikealla tavalla, se mahdollistaa kustannussäästöjä, laadun parantumisen, pullonkaulojen tunnistamisen, huoltotarpeiden ennakoimisen ja yllättävien tuotantokatkojen välttämisen sekä nopean reagoinnin hälytyksiin ja tuotantoprosessien kehittämisen.

Tuulivoimasta on moneksi

Tuulivoima myötätuulessa Tuulivoimaa rakennetaan Suomeen kiihtyvällä tahdilla. Tuulivoimayhdistyksen tilastojen mukaan eri vaiheissa olevia tuulivoimalahankkeita on Suomessa yli 50 000 megawatin edestä. Tuulivoiman voimakkaasti lisääntyessä se kattaa ajoittain merkittävän osan sähköjärjestelmän tuotannosta. Sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen täytyy kuitenkin olla jatkuvasti tasapainossa. Tällaiset tilanteet aiheuttavat haasteita tasapainon ylläpitämiselle. Tuulivoima voi osaltaan olla myös ratkaisemassa haasteita. Samalla avautuu myös mahdollisuuksia tuulivoiman monipuolisempaan käyttöön energiajärjestelmässä pelkän energian tuottamisen sijaan. Vastaavasti taloudellinen tuottopotentiaali kasvaa, kun tuulivoimalaa voidaan käyttää useampaan tarkoitukseen.