Sähkön reservimarkkinoille osallistuminen voi olla hyödyllistä paljon sähköä tuottaville uusiutuvan energian voimalaitoksille, sillä se tarjoaa mahdollisuuden tukea sähköverkkoa ja saada korvausta reservin tarjoamisesta. Reservimarkkinoiden avulla voi monipuolistaa tuotantoyksikön ansaintamalleja ja hyödyntää investointia monipuolisemmin. Tässä blogissa käsittelen hieman sitä, miten uusiutuvan energian kohteita ja sähkövarastoja voidaan hyödyntää uusimpien teknologioiden mukaisesti ja miten asiaan kannattaa perehtyä.
Reservimarkkinoiden mahdollisuuksia voi lähestyä eri näkökohdista. Tässä viisi vinkkiä, joita kannattaa harkita ennen osallistumista reservimarkkinoille:
1. Laitoksen tuotantoprofiili vaikuttaa mahdollisuuksiin. Reservimarkkinoilla osallistujat takaavat tietyn suuruisen tehomuutoksen ylös- ja/tai alaspäin tarvittavalla hetkellä, joten on tärkeää tietää millä hetkillä tehoa on saatavilla. Tulee selvittää muutama perustieto. Miten tasaisesti voimala tuottaa sähköä? Onko tuotanto ennustettavissa tarkasti seuraavalle päivälle? Kumpaan suuntaan säätöä olisi järkevää tehdä (tehon lisäys vai pudotus)?
- Tuulivoima noudattaa erilaista tuotantojakaumaa kuin aurinkovoima, vaikka molemmat ovatkin ympäristötekijöistä riippuvaisia. Sähkövarasto taas voi helposti toteuttaa sekä ylös- että alassäätöä, kunhan akun latausaste sen mahdollistaa.
2. Valitaan sopivimmat markkinat. Suomessa Fingrid ylläpitää useita eri reservimarkkinatuotteita, joissa jokaisessa on eri vaatimukset säädön nopeuden, suunnan ja aktivointia vaativan taajuuspoikkeaman suhteen. Edellisen kohdan kysymykset auttavat rajaamaan kohteellesi sopivia reservimarkkinatuotteita.
- Esimerkiksi taajuusohjatun häiriöreservin (FCR-D) alassäätötuote vaatii ainoastaan tehon pudotusta verkon taajuuden noustessa tietylle tasolle. Näin ollen voit muina hetkinä tuottaa energiaa voimalaitoksella täysimääräisesti.
3. Arvioidaan eri reservimarkkinoiden tuotto. Reservituotteista maksettavat korvaukset muodostuvat markkinatoimijoiden tekemien tarjousten ja Fingridin määrittämän säätötarpeen perusteella. Eri reservituotteille muodostuu kullekin tunnille oma hintansa.
- Hinnoissa voi ajoittain olla suuriakin päivänsisäisiä vaihteluja. Toteutuneita reservimääriä ja -hintoja voi tarkastella esimerkiksi Fingridin ylläpitämistä tilastoista. Vertailujakson pituus kannattaa olla riittävän pitkä, jotta tuotantoprofiilin kausivaihtelut tulee huomioitua.
4. Selvitetään kustannukset. Uusiutuvan energiantuotannon tapauksessa esimerkiksi tehon ajoittainen lasku ei suuresti vaikuta varsinaisesta tuotannosta saatuun tuottoon, kun taas sähkövaraston tapauksessa akun kennojen kuluminen toistuvien purku- ja lataussyklien myötä vaikuttaa aivan oleellisesti taajuussäädön kannattavuuteen.
- Resurssin tuotto tai sen käyttötapa ei ole hakattu kiveen; investoinnin elinkaaren aikana markkinoiden trendit ja ansaintamallit voivat muuttua. Uusia keinoja tuoton optimointiin voi ilmaantua matkan varrella. Tässä on eduksi mukautuva energianhallintajärjestelmä, jota voidaan kehittää tarpeen mukaan.
5. Selvitetään tarvittava teknologia. Itse tuotantolaitteiston ohjaamisesta vastaavien järjestelmien lisäksi reservitoimijan tulee järjestää tarvittava tiedonsiirto Fingridin kanssa. Tähän kuuluu reservimarkkinatarjousten lähetys sekä toteutuneiden kauppojen vastaanotto.
- Fingrid kannustaa markkinatoimijoita ottamaan käyttöön ECP-tiedonvaihtoalustan, joka mahdollistaa tarjous- ja kauppatietojen tiedonsiirron rajapintojen avulla automatisoidusti. Lisäksi Fingridille tulee raportoida reaaliajassa tiettyjä reservikohteen tuotantotietoja, joiden perusteella määräytyy maksettava korvaus.
Energianhallintajärjestelmällä paketti kasaan
Kuten aiemmissa blogeissa on tuotu ilmi, ohjelmistojen merkitys energiasektorilla ja sähkömarkkinoilla kasvaa. Tuotantoyksiköiden tuottomahdollisuudet monipuolistuvat ja tämän mahdollistamiseksi energianhallintajärjestelmien tulee hallita yhä laajempia kokonaisuuksia. Toiminnan tulee myös olla mahdollisimman automatisoitua. Joku voisi sanoa, ettei ilman ohjelmistoja tule toimeen. Lisäksi niillä on mahdollisuus ansaita rahaa, jota ei alkuperäisessä investointilaskelmassa edes ollut. Ja tämä ilman mittavia investointeja tuotantolaitteisiin.
Edellä on kuvattu mitä kannattaa selvittää ja mitä tekijöitä ottaa haltuun, jotta voi hyödyntää voimalan kapasiteettia sille sopivilla reservimarkkinapaikoilla. Useimmilla markkinoilla tarjous, tilaus, toimitus ja raportointi tapahtuu niin nopeasti, että se on ilman ohjelmistojen tuomaa automatiikkaa mahdotonta. Ohjelmistoihin on koodattu rajoitteet, säännöt ja ne voidaan panna toteuttamaan haluttua strategiaa.
Tuottopotentiaali kasvaa merkittävästi, kun osataan tarjota oikea määrä oikeaan aikaan oikeille markkinoille.
PS. Edellä ei edes tullut mainittua kirjaimia A ja I. Kaikilla markkinoilla on hyväksi, jos pystyy ennakoimaan ja ennustamaan. Tähän tarkoitukseen on kehitetty AI- eli tekoälypohjaisia ratkaisuja, jotka tekevät tuloaan rytinällä. Dataa kerätään lukuisista eri lähteistä, jotta pystytään ennustamaan tarkemmin tulevaa hintakehitystä markkinoilla.
Näistä lisää myöhemmin.
Blogin kirjoittaja on energia-asiantuntija ja projektipäällikkö DI Tommi Siponen