Blogi

Lue uusimmat blogikirjoituksemme.

Kaikki kirjoitukset

MES päivittäisjohtamisessa

Päivittäisjohtaminen ja MES

Tuotantolaitoksen päivittäisjohtamisessa varmistetaan tärkeän tiedon välittyminen jokaiselle työntekijälle. Tuotantoprosessit ovat usein hyvinkin monimutkaisia ja niissä olennainen piirre on nopean reagoinnin tarve. Päätöksiä pitää pystyä tekemään nopeasti perustuen faktoihin.

MES-järjestelmä (Manufacturing Execution System) sopii tukemaan päivittäisjohtamista koska se käsittelee bisnesprosessien hallintaan ja mitattuun prosessitietoon liittyviä asioita. MES-järjestelmässä on usein valmiina oleelliset KPI-luvut, joilla seurata tuotannon etenemistä. Operaattoreilta kerättävät havainnot yhdistettynä sähköisesti saatuun tietoon mahdollistaa tuotannossa tehtävien toimenpiteiden tehokkuuden seuraamisen ja luo perusteita jatkuvaan parantamiseen.

MES tuo monia etuja tuotantolaitoksen päivittäisjohtamiseen. Tuotantolaitoksen hyödyntäessä saatavilla olevaa dataa oikealla tavalla, se mahdollistaa kustannussäästöjä, laadun parantumisen, pullonkaulojen tunnistamisen, huoltotarpeiden ennakoimisen ja yllättävien tuotantokatkojen välttämisen sekä nopean reagoinnin hälytyksiin ja tuotantoprosessien kehittämisen.

 

Päivittäisjohtamisen tärkein edellytys

Tehtaan tai laitoksen päivittäisjohtamisen työkalujen tärkein tehtävä on tuottaa yhteinen jaettu tilannekuva, joka esitetään eri käyttäjäryhmille kunkin tehtävän mukaisessa muodossa ja laajuudessa. Yhteinen tilannekuva mahdollistaa oikeat ja oikea-aikaiset reagoinnit poikkeamiin.

 

Sähköiset päiväkirjat - päivittäisjohtamistyökalujen kivijalka

Tietoa on nykyisin mahdollista kerätä valtavasti eri lähteistä. Automaatioliittymien standardointi on helpottanut tiedonkeruuta.

Kaikki tieto ei kuitenkaan ole sähköisessä muodossa. Myös operaattoreiden havainnot on syytä kerätä järjestelmällisesti talteen. Aina näin ei kuitenkaan osata tehdä tai jos tietoa kuitenkin kerätään, sitä ei välttämättä osata hyödyntää tehokkaasti. Vuorojärjestelmää käyttävissä tuotantolaitoksissa tiedon välitys vuorolta toiselle on todella tärkeää, sillä uusi vuoro jatkaa siitä mihin edellinen jäi. Jos kaikki olennainen tieto ei ole saatavilla nopeasti ja tehokkaasti, tämä voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa laatuongelmia tai tuotantokatkoja ja sitä kautta suuria kustannuksia. Osa tiedosta valitettavan usein edelleen kirjataan "vihkon kulmaan" tai näytön kulmassa olevaan post-it lappuun tai pikkuhiljaa rämettyvään Excel-taulukkoon, eikä tällaisen tiedon huomaaminen, hyödyntäminen tai etsiminen jälkikäteen onnistu. 

Sähköinen päiväkirja Diary mahdollistaa tiedon kirjaamisen sähköisenä järjestelmään. Käyttäjä syöttää havaintoja esim. tuotannon etenemisestä tai laitteiden kunnosta samalla luokitellen ne ennalta määritellyllä tavalla. Näin saadaan luokiteltua ja rakenteellista dataa tuotannon ja kunnossapidon kehitykseen. Tiedonkeruu ja tapahtumien luokittelu on oltava mahdollisimman helppoa ja nopeaa, jotta niin myös varmasti toimitaan paineisen tilanteen ollessa päällä.

Havaintotietoja voidaan täydentää muulla prosessidatalla, kuten automaatiosta kerättävällä tuotantodatalla tai laatumittauksilla. Diary mahdollistaa tiedon välityksen vuorolta toiselle ja kattavan raportoinnin vuoron tapahtumista – ja tätä tietoa on mahdollista hyödyntää pidemmälläkin aikavälillä. Sähköiset päiväkirjat ja niiden vuoronvaihtoraportit tehostavat vuoronvaihtopalavereja.

New call-to-action

Tehtaan tai osaston tilannekuvanäytöt

Tilannekuvanäytöt tuovat tuotantohenkilöstölle välittömästi tiedon, mikä on tuotannon tila juuri nyt. Usein on yhtä tärkeä tietää, mitä tapahtuu seuraavaksi. OEE-arvot (eli KNL Käytettävyys-Nopeus-Laatu), häiriö-/katkotiedot ja hälytykset on mahdollista niputtaa yhteen näkymään, jolloin yhdellä vilkaisulla näkee missä päin tuotantolaitosta työnjohtajan tai tiimin huomiota kaivataan ensimmäisenä.

Tilannekuvanäyttö voidaan rakentaa dynaamiseksi, esimerkiksi tuotantolinjakohtaiseksi tai niputtaen tietyn osaston tuotantolaitteet. Yleisnäytöltä pääsee porautumaan yksityiskohtiin. Hälytyskriteerit määritellään yhdessä asiakkaan kanssa, jotta hälytysten tullessa tiedetään heti reagoinnin tarpeellisuus. Tärkeintä on nähdä juuri ne oikeat ja tärkeät asiat, joiden perusteella pystyy tekemään nopeasti oikeita päätöksiä.

Tilannekuvanäytöille on luontevaa lisätä myös muita hyödyllisiä tietoja kuten yleisiä tai osaston tiedotteita sekä turvallisuus- ja seisakkitietoja.

 

MES päivittäisjohtamisessa

Olennaista tietoa johtamiseen on eri avainlukujen saataville saaminen, kuten OEE ja eri KPI-arvot. Arvot voivat olla laskettuna vuorokohtaisesti, aikaväliperusteisesti tai vaikkapa tuotekohtaisesti. MES on luonteva alusta toteuttaa laskennat asiakkaan tuotantoprosessin kehitystä mahdollisimman hyvin tukevalla tavalla. Monipuolinen päivittäisjohtamista tukeva raportointi on helppo toteuttaa, koska lähtötiedot ovat saatavilla.

"Paras ajo" -toiminnallisuus mahdollistaa tehokkaaksi havaittujen tuotantolaitteistoon ja prosessin ohjaukseen liittyvien asetusarvojen hyödyntämisen. Kun tiettyä tuotetta aiotaan ajaa lähitulevaisuudessa, voidaan aiemmin optimaalisiksi havaitut asetusarvot ottaa helposti käyttöön. Jos saanto oli aiempia ajoja parempi, tallennetaan uudet parhaan ajon asetusarvot jatkossa hyödynnettäväksi.

Nykyään dataa on mahdollista kerätä valtavasti tiheällä syklillä. Data tulisi osata hyödyntää ja tarvittaessa sopivasti jalostaa käyttäjälle merkitykselliseksi tiedoksi. Näin siitä muodostetaan tehtävän tai roolin mukaista informaatiota. Tärkein vaihe on, kun tieto tuodaan ihmisten saataville. Tiedon on oltava ymmärrettävää ja oikea-aikaista. Tilannekuvanäytöt, sähköiset päiväkirjat näyttöineen, erilaiset kojelautanäytöt (dashboardit) ja tuotannon tilasta kertovat infotaulut ovat tässä oikeita työkaluja. Ihmiset reagoivat ja osaavat tehdä fiksuja päätöksiä, kun heillä yhteiseen jaettuun tilannekuvaan perustuvaa faktaa.

 

Mikäli tuotantolaitoksesi päivittäisjohtamisen kehittäminen kiinnostaa MES-järjestelmän avulla, ota yhteyttä!

Janne Ihatsu

Sinua voisi kiinnostaa myös nämä

Varttitase lisää tarkkuutta - Energiamarkkinoilla alkaa uusi aika

Sähköverkkoon tuotetun ja verkossa kulutetun sähkötehon on oltava tasapainossa, sillä verkkoon liitettyjen sähkövarastojen  kapasiteetti varata energiaa on toistaiseksi vielä varsin rajallinen. Tasetta on perinteisesti hallittu ilmoittamalla tuotanto- ja/tai kulutusennusteet tuntitasolla, joista taseselvityksen perusteella määräytyy sähkön hinta kullekin tunnille. Suomessa sähkön hinta määräytyy tukkusähkömarkkinoilla eli sähköpörsseissä. Uusiutuvan energian (aurinko- ja tuulivoima) tuotantomäärät ovat kasvaneet samalla kun perinteistä (ei ulkoisista olosuhteista riippuvaa) tuotantoa on hävinnyt pois. Sähkön tuotannon stabiilisuus on heikentynyt ja tuotannon määrät voivat vaihdella voimakkaasti lyhyelläkin aikavälillä. Stabiilisuuden heikkeneminen on edelleen johtanut sähkön hinnan heilumiseen. Ukrainan sota sulki polttoainekuljetukset ja sähkökaapelin Venäjältä, josta tullut sähköteho oli varsin tasaista ja jopa ennustettavaakin.   Stabiilisuuden heikentymiä pyritään kompensoimaan muuttamalla tuntiennusteet 15 minuutin ennusteiksi, josta käytetään termiä varttitase. Varttitase ei ole uusi asia, sillä EU-komission asetus tasehallinnan muutoksista luotiin jo loppuvuodesta 2017. Varttitase ei ole pelkästään stabilisointityökalu, vaan sen avulla pyritään yhtenäistämään nyt Euroopassa vallitsevat 15, 30 ja 60 minuutin tasehallintajaksot.

MES päivittäisjohtamisessa

Päivittäisjohtaminen ja MES Tuotantolaitoksen päivittäisjohtamisessa varmistetaan tärkeän tiedon välittyminen jokaiselle työntekijälle. Tuotantoprosessit ovat usein hyvinkin monimutkaisia ja niissä olennainen piirre on nopean reagoinnin tarve. Päätöksiä pitää pystyä tekemään nopeasti perustuen faktoihin. MES-järjestelmä (Manufacturing Execution System) sopii tukemaan päivittäisjohtamista koska se käsittelee bisnesprosessien hallintaan ja mitattuun prosessitietoon liittyviä asioita. MES-järjestelmässä on usein valmiina oleelliset KPI-luvut, joilla seurata tuotannon etenemistä. Operaattoreilta kerättävät havainnot yhdistettynä sähköisesti saatuun tietoon mahdollistaa tuotannossa tehtävien toimenpiteiden tehokkuuden seuraamisen ja luo perusteita jatkuvaan parantamiseen. MES tuo monia etuja tuotantolaitoksen päivittäisjohtamiseen. Tuotantolaitoksen hyödyntäessä saatavilla olevaa dataa oikealla tavalla, se mahdollistaa kustannussäästöjä, laadun parantumisen, pullonkaulojen tunnistamisen, huoltotarpeiden ennakoimisen ja yllättävien tuotantokatkojen välttämisen sekä nopean reagoinnin hälytyksiin ja tuotantoprosessien kehittämisen.

Tuulivoimasta on moneksi

Tuulivoima myötätuulessa Tuulivoimaa rakennetaan Suomeen kiihtyvällä tahdilla. Tuulivoimayhdistyksen tilastojen mukaan eri vaiheissa olevia tuulivoimalahankkeita on Suomessa yli 50 000 megawatin edestä. Tuulivoiman voimakkaasti lisääntyessä se kattaa ajoittain merkittävän osan sähköjärjestelmän tuotannosta. Sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen täytyy kuitenkin olla jatkuvasti tasapainossa. Tällaiset tilanteet aiheuttavat haasteita tasapainon ylläpitämiselle. Tuulivoima voi osaltaan olla myös ratkaisemassa haasteita. Samalla avautuu myös mahdollisuuksia tuulivoiman monipuolisempaan käyttöön energiajärjestelmässä pelkän energian tuottamisen sijaan. Vastaavasti taloudellinen tuottopotentiaali kasvaa, kun tuulivoimalaa voidaan käyttää useampaan tarkoitukseen.