Blogi

Lue uusimmat blogikirjoituksemme.

Kaikki kirjoitukset

MES päivittäisjohtamisessa

Päivittäisjohtaminen ja MES

Tuotantolaitoksen päivittäisjohtamisessa varmistetaan tärkeän tiedon välittyminen jokaiselle työntekijälle. Tuotantoprosessit ovat usein hyvinkin monimutkaisia ja niissä olennainen piirre on nopean reagoinnin tarve. Päätöksiä pitää pystyä tekemään nopeasti perustuen faktoihin.

MES-järjestelmä (Manufacturing Execution System) sopii tukemaan päivittäisjohtamista koska se käsittelee bisnesprosessien hallintaan ja mitattuun prosessitietoon liittyviä asioita. MES-järjestelmässä on usein valmiina oleelliset KPI-luvut, joilla seurata tuotannon etenemistä. Operaattoreilta kerättävät havainnot yhdistettynä sähköisesti saatuun tietoon mahdollistaa tuotannossa tehtävien toimenpiteiden tehokkuuden seuraamisen ja luo perusteita jatkuvaan parantamiseen.

MES tuo monia etuja tuotantolaitoksen päivittäisjohtamiseen. Tuotantolaitoksen hyödyntäessä saatavilla olevaa dataa oikealla tavalla, se mahdollistaa kustannussäästöjä, laadun parantumisen, pullonkaulojen tunnistamisen, huoltotarpeiden ennakoimisen ja yllättävien tuotantokatkojen välttämisen sekä nopean reagoinnin hälytyksiin ja tuotantoprosessien kehittämisen.

 

Päivittäisjohtamisen tärkein edellytys

Tehtaan tai laitoksen päivittäisjohtamisen työkalujen tärkein tehtävä on tuottaa yhteinen jaettu tilannekuva, joka esitetään eri käyttäjäryhmille kunkin tehtävän mukaisessa muodossa ja laajuudessa. Yhteinen tilannekuva mahdollistaa oikeat ja oikea-aikaiset reagoinnit poikkeamiin.

 

Sähköiset päiväkirjat - päivittäisjohtamistyökalujen kivijalka

Tietoa on nykyisin mahdollista kerätä valtavasti eri lähteistä. Automaatioliittymien standardointi on helpottanut tiedonkeruuta.

Kaikki tieto ei kuitenkaan ole sähköisessä muodossa. Myös operaattoreiden havainnot on syytä kerätä järjestelmällisesti talteen. Aina näin ei kuitenkaan osata tehdä tai jos tietoa kuitenkin kerätään, sitä ei välttämättä osata hyödyntää tehokkaasti. Vuorojärjestelmää käyttävissä tuotantolaitoksissa tiedon välitys vuorolta toiselle on todella tärkeää, sillä uusi vuoro jatkaa siitä mihin edellinen jäi. Jos kaikki olennainen tieto ei ole saatavilla nopeasti ja tehokkaasti, tämä voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa laatuongelmia tai tuotantokatkoja ja sitä kautta suuria kustannuksia. Osa tiedosta valitettavan usein edelleen kirjataan "vihkon kulmaan" tai näytön kulmassa olevaan post-it lappuun tai pikkuhiljaa rämettyvään Excel-taulukkoon, eikä tällaisen tiedon huomaaminen, hyödyntäminen tai etsiminen jälkikäteen onnistu. 

Sähköinen päiväkirja Diary mahdollistaa tiedon kirjaamisen sähköisenä järjestelmään. Käyttäjä syöttää havaintoja esim. tuotannon etenemisestä tai laitteiden kunnosta samalla luokitellen ne ennalta määritellyllä tavalla. Näin saadaan luokiteltua ja rakenteellista dataa tuotannon ja kunnossapidon kehitykseen. Tiedonkeruu ja tapahtumien luokittelu on oltava mahdollisimman helppoa ja nopeaa, jotta niin myös varmasti toimitaan paineisen tilanteen ollessa päällä.

Havaintotietoja voidaan täydentää muulla prosessidatalla, kuten automaatiosta kerättävällä tuotantodatalla tai laatumittauksilla. Diary mahdollistaa tiedon välityksen vuorolta toiselle ja kattavan raportoinnin vuoron tapahtumista – ja tätä tietoa on mahdollista hyödyntää pidemmälläkin aikavälillä. Sähköiset päiväkirjat ja niiden vuoronvaihtoraportit tehostavat vuoronvaihtopalavereja.

New call-to-action

Tehtaan tai osaston tilannekuvanäytöt

Tilannekuvanäytöt tuovat tuotantohenkilöstölle välittömästi tiedon, mikä on tuotannon tila juuri nyt. Usein on yhtä tärkeä tietää, mitä tapahtuu seuraavaksi. OEE-arvot (eli KNL Käytettävyys-Nopeus-Laatu), häiriö-/katkotiedot ja hälytykset on mahdollista niputtaa yhteen näkymään, jolloin yhdellä vilkaisulla näkee missä päin tuotantolaitosta työnjohtajan tai tiimin huomiota kaivataan ensimmäisenä.

Tilannekuvanäyttö voidaan rakentaa dynaamiseksi, esimerkiksi tuotantolinjakohtaiseksi tai niputtaen tietyn osaston tuotantolaitteet. Yleisnäytöltä pääsee porautumaan yksityiskohtiin. Hälytyskriteerit määritellään yhdessä asiakkaan kanssa, jotta hälytysten tullessa tiedetään heti reagoinnin tarpeellisuus. Tärkeintä on nähdä juuri ne oikeat ja tärkeät asiat, joiden perusteella pystyy tekemään nopeasti oikeita päätöksiä.

Tilannekuvanäytöille on luontevaa lisätä myös muita hyödyllisiä tietoja kuten yleisiä tai osaston tiedotteita sekä turvallisuus- ja seisakkitietoja.

 

MES päivittäisjohtamisessa

Olennaista tietoa johtamiseen on eri avainlukujen saataville saaminen, kuten OEE ja eri KPI-arvot. Arvot voivat olla laskettuna vuorokohtaisesti, aikaväliperusteisesti tai vaikkapa tuotekohtaisesti. MES on luonteva alusta toteuttaa laskennat asiakkaan tuotantoprosessin kehitystä mahdollisimman hyvin tukevalla tavalla. Monipuolinen päivittäisjohtamista tukeva raportointi on helppo toteuttaa, koska lähtötiedot ovat saatavilla.

"Paras ajo" -toiminnallisuus mahdollistaa tehokkaaksi havaittujen tuotantolaitteistoon ja prosessin ohjaukseen liittyvien asetusarvojen hyödyntämisen. Kun tiettyä tuotetta aiotaan ajaa lähitulevaisuudessa, voidaan aiemmin optimaalisiksi havaitut asetusarvot ottaa helposti käyttöön. Jos saanto oli aiempia ajoja parempi, tallennetaan uudet parhaan ajon asetusarvot jatkossa hyödynnettäväksi.

Nykyään dataa on mahdollista kerätä valtavasti tiheällä syklillä. Data tulisi osata hyödyntää ja tarvittaessa sopivasti jalostaa käyttäjälle merkitykselliseksi tiedoksi. Näin siitä muodostetaan tehtävän tai roolin mukaista informaatiota. Tärkein vaihe on, kun tieto tuodaan ihmisten saataville. Tiedon on oltava ymmärrettävää ja oikea-aikaista. Tilannekuvanäytöt, sähköiset päiväkirjat näyttöineen, erilaiset kojelautanäytöt (dashboardit) ja tuotannon tilasta kertovat infotaulut ovat tässä oikeita työkaluja. Ihmiset reagoivat ja osaavat tehdä fiksuja päätöksiä, kun heillä yhteiseen jaettuun tilannekuvaan perustuvaa faktaa.

 

Mikäli tuotantolaitoksesi päivittäisjohtamisen kehittäminen kiinnostaa MES-järjestelmän avulla, ota yhteyttä!

Janne Ihatsu

Sinua voisi kiinnostaa myös nämä

Blogisarja: Akkuenergiavarastot sähkömarkkinoilla – osa 1

Tämä kirjoitus on ensimmäinen osa kolmiosaisesta Akkuenergiavarastot sähkömarkkinoilla -blogisarjasta. Sarjassa käsittelemme akkuenergiavarastojen toimintaa sähkömarkkinoilla, niiden viemistä reservimarkkinoille sekä käytännön kokemuksia eri reservien testauksesta. Tässä ensimmäisessä osassa tarkastelemme akkuenergiavarastoja sähkömarkkinoiden näkökulmasta. Akkuenergiavarastojen toiminta sähkömarkkinoiden näkökulmasta Akkuenergiavarastot ovat nousseet keskeiseen rooliin sähkömarkkinoiden murroksessa. Joustavuudesta on tullut yksi järjestelmän tärkeimmistä ominaisuuksista, mutta käytännössä joustavuus ei synny pelkästä akkukapasiteetista. Ratkaisevaa on se, miten koko järjestelmä on suunniteltu, ohjattu ja integroitu sähköverkkoon sekä markkinoihin. Tässä kohtaa eri BESS-ratkaisujen väliset erot alkavat näkyä. Olemme Syncron Techillä olleet viime vuosina mukana useissa akkuenergiavarastohankkeissa. Kokemuksemme mukaan tekninen toteutus ratkaisee pitkälti hankkeen onnistumisen. Usein lähtökohtana on ajatus, että akku voidaan sellaisenaan liittää Fingridin reservimarkkinoille. Käytännössä asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Eri akkuteknologioiden ja järjestelmätoimitusten välillä on merkittäviä eroja esimerkiksi vasteajoissa, säätötarkkuudessa ja ohjattavuudessa. Juuri nämä ominaisuudet ratkaisevat, täyttääkö järjestelmä markkinoiden vaatimukset ja läpäiseekö se vaadittavat testit. Haasteet konkretisoituvat viimeistään Fingridin vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa. Kyse ei ole vain yhdestä yksittäisestä ominaisuudesta, vaan kokonaisuudesta, johon kuuluvat muun muassa taajuus- ja jännitetuki, mittaukset, suojausratkaisut sekä reaaliaikainen tiedonsiirto. Monessa hankkeessa huomataan tässä vaiheessa, ettei pelkkä invertterin sisäinen säätö välttämättä riitä. PPC toimii siltana markkinoille Tällöin keskiöön nousee ohjausjärjestelmä, erityisesti Power Plant Controller (PPC). Keskitetyn ohjauksen avulla koko laitosta voidaan hallita yhtenä kokonaisuutena, toteuttaa Fingridin edellyttämät säätölogiikat ja mukautua eri reservimarkkinoiden vaatimuksiin. Samalla voidaan parantaa liityntäpisteen loistehokyvykkyyttä ja toteuttaa markkinoiden edellyttämät tiedonsiirrot. Käytännössä PPC toimii siltana teknisen järjestelmän ja sähkömarkkinoiden välillä. Kokonaisuus ratkaisee Viime aikoina huomiota on herättänyt myös akkujen käytännön ohjaus. Reservimarkkinat edellyttävät nopeita tehonmuutoksia, mikä tarkoittaa jatkuvaa latauksen ja purun vaihtelua sekä jyrkkiä tehoramppeja. Liian aggressiivinen ohjaus voi kuitenkin kuluttaa akkua ennenaikaisesti, heikentää suorituskykyä ja pahimmillaan johtaa takuun raukeamiseen. Siksi järjestelmän ohjauksessa on löydettävä tasapaino markkinatuottojen ja teknisen kestävyyden välillä. Monessa hankkeessa toimivaksi ratkaisuksi on osoittautunut malli, jossa varsinainen BESS-toimitus pidetään suhteellisen kevyenä ja kokonaisuutta täydennetään erillisellä PPC-ratkaisulla. Näin järjestelmään saadaan tarvittava joustavuus ilman, että koko laitteistoa tarvitsee ylimitoittaa. Samalla parannetaan yhteensopivuutta eri sidosryhmien, kuten kaupankäynnistä vastaavien toimijoiden (trader), käyttökeskusten ja verkkoyhtiöiden kanssa. On myös hyvä muistaa, että Fingridin vaatimuksia on paljon, eikä kaikkea ole tarkoituksenmukaista toteuttaa itse. Oikeilla kumppaneilla onkin merkittävä rooli hankkeen eri vaiheissa. Kun tekninen arkkitehtuuri, ohjaus ja markkinavaatimukset huomioidaan kokonaisuutena, akkuenergiavarasto ei ole pelkkä laiteinvestointi, vaan aktiivinen ja arvoa tuottava osa sähköjärjestelmää.

Vaasa EnergyWeek 16.–19.3.2026

Vaasa EnergyWeek kokoaa jälleen yhteen energia-alan asiantuntijat eri maista jakamaan ajankohtaista tietoa, verkostoitumaan ja keskustelemaan alan tulevaisuuden ratkaisuista. Tapahtuma järjestetään 16.–19.3.2026 Vaasan kaupungintalolla. Viikon aikana tapahtumassa syvennytään päivittäin eri teemoihin: Energy & Climate, Wind & Renewable Energy, Energy Storage sekä Clean Gas Energy. Lisäksi tapahtumassa on esillä ajankohtaisia aiheita, kuten digitalisaatio, kiertotalous sekä liiketoiminta ja innovaatiot. Tapahtuma alkaa suomenkielisellä Energia- ja ilmastoseminaarilla, ja muu ohjelma käydään pääosin englanniksi. Näytteilleasettajat avaavat osastonsa tapahtuman toisena päivänä. Syncron Tech tukee energia-alan murrosta tarjoamalla keskeisiä ratkaisuja hankekehittäjille suunnittelun tueksi, operointivaiheeseen ja kunnonhallintaan. Uusiutuvan tuotannon hybridiratkaisut nousevat yhä tärkeämpään rooliin, kun kantaverkon kapasiteetti on rajallinen ja uusia liityntöjä ei aina saada – olemassa oleviin liityntöihin voidaan kuitenkin toteuttaa tehokas hybridiratkaisu. Tule kuulemaan lisää ratkaisuistamme osastollemme B12-13, jossa Lasse Kankainen ja Jussi Eskelinen ovat tavattavissa tiistaista torstaihin. Kerromme, miten voimme tukea hankkeitasi, oli kyseessä tuuli-, aurinko- tai energiavarastokohde. Jaamme mielellämme myös näkemyksemme joustavien sähköliittymien mahdollisuuksista osana kokonaisratkaisua, erityisesti silloin, kun liityntäpisteessä yhdistyvät tuotanto ja kulutus ja kokonaisuus edellyttää älykästä tehonohjausratkaisua – kuten teollisuuskohteissa tai datakeskuksissa. Nähdään paikan päällä! Vaasa EnergyWeek tarjoaa erinomaisen tilaisuuden pysyä ajan tasalla energia-alan uusimmista kehityssuunnista ja verkostoitua alan ammattilaisten kanssa. Lue lisää Vaasa EnergyWeek 2026 -tapahtumasta täältä.

Tehonohjausjärjestelmät joustavien sähköliittymien mahdollistajina

Tiesitkö, että 1.1.2026 alkaen sähkömarkkinalain muutos mahdollistaa joustavat sähköliittymät? Sähköjärjestelmä on nopeassa murroksessa. Teollisuuden sähköistyminen, uusiutuva energiantuotanto, energiavarastot ja uudet tehoa vaativat kohteet kasvattavat liittymistehon tarvetta nopeasti, samalla kun sähköverkon kapasiteetti on monilla alueilla jo äärirajoilla. Joustavat sähköliittymät tarjoavat ratkaisun tilanteisiin, joissa täysi liittymisteho ei ole heti saatavilla. Ne mahdollistavat investointien ja toiminnan käynnistämisen ilman pitkiä odotusaikoja verkon vahvistamiselle. Käytännössä joustava liittymä edellyttää kuitenkin aina luotettavaa tehonohjausjärjestelmää.